Uusi vai vanha taloyhtiö? Näitä remontteja eri-ikäiset asuintalot kaipaavat

70-luvulla rakennettuun taloon voi olla ikkuna- tai parvekeremontti odotettavissa, kun taas moni 2000-luvun talo päivittää nyt lämmitysjärjestelmää. Lue tästä arviot, mitä remontteja eri aikakausina rakennettuihin taloihin on luvassa.

Eri vuosikymmenillä rakennetuissa taloissa on omat ominaispiirteet ja ne kaipaavat remontteja tietyssä vaiheessa elinkaartaan. Hyvä remontti syntyy, kun taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä tekevät yhteistyötä kunkin alan ammattilaisen kanssa.

Tässä jutussa OP Koti Lounaismaan Isännöintiliiketoiminnan johtaja Timo Elonen luonnehtii, millaisia remontteja eri ikäisiin taloihin on odotettavissa.

Elonen painottaa, että aiheesta voi kuitenkin tehdä vain arvioita ja pohdintoja. Yleispätevää ohjetta koko Suomen kaikille kerros- ja rivitaloille ei voi antaa.

– Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Millä paikkakunnalla ollaan, mitä materiaalia on päätetty käyttää ja mikä talotyyppi on kyseessä, Elonen sanoo.

60-luvulla rakennetut

Kriittisin kohta monissa 60-luvulla rakennetuissa taloissa ovat viemärit. Ne tehtiin silloin vielä valuraudasta eikä muovista niin kuin 70-luvulta eteenpäin. Jos niihin ei ole tehty vielä viemäriremonttia, remontin aika voi olla nyt.

70-luvulla rakennetut

Ikkuna- ja parvekeremontit ovat hyvin todennäköisesti ajankohtaisia.

– 70-luvun taloihin tehtiin yleensä puukarmiset ikkunat, jotka eivät kestä yhtä hyvin kuin alumiinipintaiset, Elonen kertoo.

Ikkunoiden käyttöikää voi lisätä huoltomaalauksilla. On kuitenkin hyvä miettiä, montako kertaa ikkunat kannattaa maalata – siitäkin koituu nopeasti kustannuksia.

Myös hissin rakentaminen taloon voi olla edessä. 70-luvulla rakennettiin paljon kolmikerroksisia taloja, joissa ei ollut hissiä. Se oli silloin normaalia. Nyt kuitenkin on yleensä toivottua, että talossa on hissi.

– Ajat muuttuvat, asukkaat vaihtuvat tai vanhenevat, Elonen kommentoi.

80-luvulla rakennetut

Monet betonirakenteiset parvekkeet tarvitsevat korjausta viimeistään nyt. Jos ikkunaremonttia ei ole vielä tehty, siihen kannattaa varautua lähiaikoina.

Ajankohtaisia ovat myös käyttövesiputkistojen remontit eli vanhat kunnon putkirempat. Käyttövesiputkisto on yleensä tehty kuparista, ja viimeistään vähän yli 30-vuotiaana niissä voi näkyä rapistumisen merkkejä.

80-luvulla rakennettiin paljon tasakattoisia rivitaloja. Niitä saatetaan remontoida harjakattoisiksi.

90-luvulla rakennetut

Vielä 90-luvullakin tehtiin käyttövesiputkisto usein kupariputkella. Se alkaa olla 30 vuoden jälkeen käyttöikänsä päässä ja on todennäköisesti ensimmäinen iso korjaustarve 90-luvun taloissa.

– Viimeistään, kun vuotoja alkaa tulla, on viisasta lähteä suunnittelemaan käyttövesiputkiston uusintaa, Elonen sanoo.

Ikkunat on 90-luvulla tehty jo yleensä alumiinipintaisina ja parvekkeet sekä julkisivut kestävästä materiaalista, siksi ikkuna- tai julkisivuremontti ei todennäköisesti ole ensimmäisenä edessä.

Asukkaan kontolla olevista remonteista merkittävä on kylpyhuoneremontti. Vielä 90-luvulla kylpyhuoneeseen ei vaadittu nykysäädösten mukaisia vesieristeitä. 90-luvun kylpyhuone alkaa nyt olla käyttöikänsä päässä.

2000-luvulla rakennetut

Monissa 2000-luvun taloissa mietitään juuri nyt energiatehokkuutta ja lämmitysjärjestelmän toimivuutta. Moni vaihtaa sähkölämmityksen kaukolämpöön tai kaukolämmön edelleen maalämpöön. Myös lisäeristyksiä ja lämmöntalteenottoa järjestetään.

Kerrostaloissa on yleensä perinteinen kerrostalon tasakatto. Se voi olla ensimmäinen korjaus, joka 2000-luvun kerrostaloissa on edessä. Mutta kuten aina, poikkeuksia on.

– Konesaumatusta pellistä tehty, hyvin hoidettu peltikatto voi kestää 100 vuotta, Elonen kertoo.

Julkisivujen huoltomaalaukset ovat monissa 2000-luvun taloyhtiöissä nyt ensimmäistä ajankohtaisia.

2000-luvulla yleistyi kokonaan koneellinen ilmanvaihto eli koneellinen tulo ja poisto. Järjestelmän suodattimet pitää vaihtaa säännöllisesti. Sopiva vaihtoväli riippuu esimerkiksi siitä, miten paljon alueella on katupölyä.

Vinkki: Taloyhtiön remontteihin voi hakea avustuksia

Taloyhtiön hallituksen kannattaa muistaa, että korjaushankkeita suunnitellessa remontteihin voi hakea avustuksia.

Esimerkkejä avustuksista ovat taloyhtiöille ovat energia-avustus, uuden hissin asentamiseen tarkoitettu hissiavustus ja liikkumisesteen poistamiseen tarkoitettu esteettömyysavustus.

Lisäksi avustusta voi hakea kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun ja sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen.

Taloyhtiö voi hakea avustuksia asumisen rahoittamis- ja kehityskeskus ARA:n kautta.

Asiantuntijana jutussa toimi isännöintiliiketoiminnan johtaja Timo Elonen OP Koti Lounaismaasta. Vinkit avustusten hakemiseen antoi OP Kodin liiketoiminnan kehittämispäällikkö Henrik Tuhkanen.

OP sosiaalisessa mediassa