Omakotitalossa asuminen on neliöhinnaltaan ja asumiskustannuksiltaan edullisin tapa asua myös kasvukeskuksissa. Pientaloteollisuuden huhtikuussa julkistaman asumisdatan perusteella uusi omakotitalo on neliöhinnaltaan lähes aina edullisempi kuin perhekokoinen kerros- tai rivitaloasunto.

Pientaloteollisuus PTT ry vertaili eri asumismuotojen asumiskuluja kasvukeskuksissa ja myytyjen uusien asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja. Selvisi, että omakotitalon asukas saa euroillaan enemmän neliöitä muihin asumismuotoihin verrattuna. Lisäksi omakotiasuja voi yleensä vaikuttaa eniten asumisratkaisuihinsa ja sitä kautta myös suoraan asumisensa hintaan.

Omakotiliiton ja Aula Researchin selvityksen mukaan omakotiasuminen on edelleen suomalaisten halutuin asumismuoto. Erityisesti nuoret aikuiset kaipaavat omaa taloa ja pihaa sekä luonnon läheisyyttä. Tästä huolimatta vuonna 2019 Suomessa rakennettiin vain vajaa 11 000 omakotitaloa, kun kerrostaloasuntoja rakennettiin yli 31 000.

Omakotitalossa saa olla omien kustannustensa herra

Omakotitalon asumiskulut ovat keskimäärin alle puolet kerrostaloasukkaan kuluista. Rakennustutkimus RTS:n selvityksen mukaan uudessa omakotitaloissa kuukauden asumiskulut ovat neliömetriltä 3,5 euroa. Rivitalossa kulut ovat 5,7 euroa neliömetriltä ja kerrostalossa 7,6 euroa neliömetriltä.

Kulujen hinta muodostettiin yhdistämällä omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasukkaiden keskimääräisiä asumiseen liittyviä kuluja kuukaudessa. Niitä olivat sähkö ja muu energia, vesi- ja jätemaksut, kunnossapito, verot, vakuutukset sekä muut kulut. Rivi- ja kerrostalossa hoito- ja korjauskuluja maksetaan vastikkeissa, minkä lisäksi kuluja syntyy muun muassa sähköstä, vakuutuksista sekä muista mahdollisista taloyhtiön maksuista (esimerkiksi autopaikka, sauna- ja vesimaksut). Omakotitalossa merkittävimpiä asumisen kulueriä ovat kiinteistövero ja lämmityskulut.

Omakotitalojen sekä rivi- ja kerrostaloasuntojen kustannusten syntymisessä on kaksi selkeää eroa.

– Omakotitalossa asuessa kustannukset eivät ole riippuvaisia kenestäkään muusta. Kerros- ja rivitalot taas ovat asunto-osakeyhtiömuotoisia, jolloin kulut määräytyvät yhteispeliperiaatteella yhtiön osakkaiden kesken, sanoo OP Kodin johtaja Lasse Palovaara.

Toinen olennainen ero liittyy isoihin remontteihin ja laitehankintoihin, jotka omakotitalossa pitää hoitaa ja rahoittaa itse. Näin esimerkiksi lämmitysjärjestelmän korjaaminen tai katon uusiminen voi synnyttää isoja kertakustannuksia. Vastaavasti kerros- ja rivitaloissa asunto-osakeyhtiö omistaa ja hallinnoi rakennukseen liittyvää tekniikkaa, jolloin korjaukset katetaan osakeyhtiön varoista.

– Silloinkaan rahat eivät synny tyhjästä, vaan kukin osakas kantaa oman osuutensa, mutta kulut jakautuvat koko osakasjoukolle. Siinä mielessä asunto-osakeyhtiöön kuuluminen luo turvaa äkillisiltä kustannuspiikeiltä, Palovaara selventää.

Kollektiivisella päätöksenteolla on myös toinen puoli. Esimerkiksi kerrostalon putkiremontti on arvokas perusparannustyö, jonka kustannukset voivat olla isot. Jos yhtiökokouksessa riittävä enemmistö kannattaa remonttia, ei yksittäisen osakkaan sana paljoa paina.

Lopulta on hyvin tapauskohtaista, missä asumismuodossa isot perusparannukset käyvät edullisemmiksi. Siihen vaikuttavat monet asiat, kuten talon ikä ja sijainti.

Miksi omakotitalossa asuminen on edullisinta?

Kiinteistövero, sähkölasku, vesilasku, jätemaksu, vakuutus. Omakotitalossa jokainen kustannus tulee erillisenä. Asunto-osakeyhtiöissä iso osa näistä kuluista niputetaan osakkaan kuukausittaiseen yhtiövastikkeeseen.

– Jos asunto-osakeyhtiö on ostanut kiinteistöhuolto- ja isännöintipalveluja, ei yksittäisen osakkaan ei tarvitse lapioida lunta tai leikata nurmikkoa. Kulut ovat suuremmat, mutta vaivaa säästyy.

Omakotitalossa palveluiden ostaminen on harvinaisempaa. Näin kustannuksia on vähemmän, mutta kodin hoitamiseen pitää varata enemmän aikaa. Omakotitaloasuja voi itse vaikuttaa asumiskuluihinsa yleensä enemmän kuin rivitalo- tai kerrostaloasuja.

Myös välimaastoja löytyy. Esimerkiksi pienessä rivitaloyhtiössä huoltotöitä tehdään usein yhdessä talkoohenkisesti, ja isännöitsijänä voi toimia joku osakkaista.

Omakotiasuja voi yleensä seurata helpommin energian- ja vedenkulutustaan ja siten vaikuttaa niihin. Sähkö on usein omakotitalojen suurin yksittäinen kulu. Viime vuosina omakotitalojen keskikoko on pienentynyt, mikä vähentää energiankulutusta. Lisäksi uudet omakotitalot ovat energiatehokkaampia.

Omakotitaloja vuokrataan harvakseltaan

Omakotiasuminen mielletään edelleen usein varakkaiden asumismuodoksi, vaikka tutkimusten valossa näin ei ole. Palovaaran mukaan yhtenä syynä tähän voivat olla arvokkailla paikoilla kohoavat hulppeat omakotitalot.

– Ökytalot korostavat mielikuvaa varakkaiden asumistavasta, vaikka yhtä lailla on olemassa vaatimattomampia ja hyvin edullisia omakotitaloja.

Toinen syy on vuokra-asumisen keskittyminen kerros- ja rivitaloihin. Omakotitaloja vuokrataan harvemmin, vaikka se voisi olla esimerkiksi pariskunnille varteenotettava vaihtoehto kerros- tai rivitaloasumiselle.

Asuntosijoittajia omakotitalot eivät innosta niihin liittyvän huolenpitovastuun takia. Omakotitaloja ostetaan sijoitustarkoitukseen harvoin, koska ne ovat kerrostaloja työläämpiä omistajalle.

Omakotitalojen hinnoissa on suuria alueellisia eroja, ja siksi mielipiteet omakotiasumisen hintavuudesta vaihtelevat. Pääkaupunkiseudulla omakotitalot ovat selvästi muuta Suomea kalliimpia.

Palovaara epäilee, että isossa kuvassa ihmisillä voi olla hutera ymmärrys omakotiasumisen todellisesta hintalapusta.

– Jos tietoisuus omakotiasumisen luonteesta ja kustannuksista olisi parempi, se voisi tuoda ihmisille harkittavaksi uusia asumisen vaihtoehtoja.

Oletko vaihtamassa asuntoa? Voit myydä nykyisen asuntosi ja löytää uuden kodin OP Kodin avulla.

Lue myös:

Omakotitalon ostajan muistilista

Ei sittenkään omakotitaloon - Kati muutti perheineen takaisin pienempään asuntoon

Juttu on päivitetty 16.7. lisäämällä siihen tieto siitä, mistä Rakennustutkimus RTS:n selvityksen keskimääräiset asumiskustannukset koostuvat.