Purjevene ympärivuotisena kotina

Juho Karhu, 33, muutti asumaan purjeveneeseen kesällä 2018 ja purjehti sillä Suomesta Pohjois-Norjaan. Muutto veneeseen ei ollut Karhulle iso elämänmuutos. Veneessä asuminen mahdollistaa hänelle omannäköisen elämän.

Juho Karhun koti on siellä, minne hän päättää purjehtia, sillä hän asuu 11-metrisessä purjeveneessä. Tällä hetkellä hänen asuntonsa on Pohjois-Norjassa Lofooteilla. Karhun asunto on 80-luvun sarjarakenteinen Beneteau-lasikuituvene s/y Sylvia.

– Minulla ei ole tässä taustalla mitään downsiftaustarinaa. Olin elänyt pitkään matkalaukkuelämää ja sen myötä totuin askeettiseen elämäntyyliin. Talvisin asuin Itävallassa Alpeilla ja kesät vietin Suomessa surffaten ja purjehtien, Juho Karhu kertoo.

Päätös veneeseen muuttamisesta syntyi laskelmien tuloksena.

– Laskeskelin, ettei minulla ole samanaikaisesti varaa sekä harrastuksiin että asunnon ylläpitämiseen pääkaupunkiseudulla, Karhu kertoo.

Vaakakuppi keikahti purjeveneessä asumisen puolelle, koska vapaalaskuharrastus ja omannäköinen elämä tuntui paremmalta valinnalta kuin kaupunkiasuminen. Myös kääntäjän työn tekeminen onnistuu hyvin veneestä.

Karhu pakkasi veneeseensä vähäisen materiaalisen omaisuutensa sekä kaiken, mitä veneessä asumiseen tarvitsee sekä tietysti harrastusvälineet, tärkeimpänä vapaalaskusukset.

Pelkkä purjehtiminen ei ole Karhun mielestä riittävän mielenkiintoista. Purjevene valikoitui asunnoksi aiemman purjehduskokemuksen myötä, mutta Karhun mielestä parasta veneessä asumisessa on se, että se mahdollistaa pääsyn muiden harrastusten pariin.

– Purjehtimalla pääsen laskettelemaan sellaisiin paikkoihin, mihin autolla ei pääse. Etsin jatkuvasti uusia harrastuspaikkoja satelliittikuvien ja erilaisien karttapalveluiden avulla.

Parhaat vapaalaskupaikat löytyvätkin muualta kuin Suomesta, joten mies päätti purjehtia asuntonsa Pohjois-Norjan rannikolle parempien laskupaikkojen läheisyyteen.

– Matka Suomesta Pohjois-Norjaan kesti pari kuukautta, kun matka eteni kaikessa rauhassa säiden mukaan ja ympäröivää luontoa ihastellen, Karhu kertoo.

Kilpapurjehtijasta retkipurjehtijaksi

Karhu opetteli purjehtimaan parikymppisenä. Hän kävi tuolloin Helsingissä HSS-purjehdusseuran järjestämän aikuisten purjehduskurssin, jonka myötä hän päätyi myös kilpailemaan Match race -purjehdusluokassa. Tässä lajissa veneessä kilpailee kolme–viisi miehistön jäsentä.

Retkipurjehdus ja sen myötä yksinpurjehdus tulivat kuvioihin hiukan myöhemmin, vuonna 2014. Ensimmäiseksi retkiveneeksi Karhu osti pienen purjeveneen, jolla hän teki reissuja kotimaan vesillä.

Kauppareissuilta ruokaa viikoiksi

Karhulla tulee pian kaksi vuotta täyteen veneessä asuttua elämää. Hän viettää suuren osan ajasta yksin veneessään.

– Ystävät ja perhe käyvät muutaman kerran vuodessa vierailulla ja väitöskirjaa parhaillaan tekevä tyttöystäväni, Sohvi, oli keväällä pidemmän pätkän mukana veneessä juuri koronarajoitusten aikaan, Karhu sanoo.

Karhun mukaan arki veneessä on tavallista, tosin se vaatii hiukan enemmän suunnitelmallisuutta kuin asuminen kuivalla maalla.

– Ostan ruuat aina moneksi viikoksi kerrallaan silloin, kun ruokakauppa osuu kohdalle. Teen ruokaostokset 2–4 viikon välein, mutta pärjäisin hyvin kuukauden pidempään ilman kaupassa käyntiä, koska kuivamuonaa on kaapeissa aina sen verran.

Veneen jääkaappia Karhu ei juurikaan tarvitse. Hän syö kasvispainotteisesti, mutta syö tuoretta kalaa, jonka on ostanut kalastajilta tai pyytänyt itse. Kauppareissujen jälkeen hän nautiskelee tuoretuotteista, kuten hedelmistä, kasviksista ja juureksista.

– Omenat, kaalit ja juurekset säilyvät yllättävän pitkään hyvinä, Karhu kertoo.

Talvisin venettä lämmitetään dieselkamiinalla

Karhun arkeen kuuluvat myös vedenhaku-, pyykkäys- ja peseytymisreissut satamissa. Palvelusatamissa hän ei muuten vietä aikaa.

– Veneessäni on 200 litran makean veden säiliö, jonka täytän rantautumisten yhteydessä. Talvella tämä on ärsyttävää, koska on vaikea löytää auki olevia vesipisteitä. Huvivenepalveluita pohjoisessa ei juurikaan ole, varsinkaan talvella. Joudun usein kantamaan veden kanistereissa veneeseen.

Talvisin olosuhteet ovat maakravun näkökulmasta hurjat. Venettä ympäröi jääkylmä vesi eikä veneasuntoa saa kunnolla lämpimäksi.

– Lämmitän venettä talvisin dieselkamiinalla, jolla veneen saa kaksinumeroisiin lämpöasteisiin. Kylmään tottuu, kunhan pukeutuu oikeanlaisiin vaatteisiin. Käytän kesät talvet merinovillaisia alusasuja ja päälle puen aina samat ulkovaatteet, sen vuoksi pyykättävää ei tule paljoa, kuvailee Karhu elämäänsä veneessä.

Karhu kuitenkin myöntää, että tuulisella talvikelillä purjehtiminen on kylmää kyytiä, vaikka kuinka olisi parhaat mahdolliset purjehdusvaatteet päällä.

– Ei sellaisia vaatteita ole keksitty, jotka lämmittäisivät -10 asteen pakkasessa ja kovassa tuulessa, Karhu sanoo.

Purjevene toimii myös etätyöpisteenä

Kääntäjän työ onnistuu mistä tahansa, kunhan internetyhteydet vain toimivat.

– Norjan rannikolla on yllättävän hyvät verkkoyhteydet. Jokaisessa paikassa, missä on vähänkään asutusta, on myös toimivat yhteydet, Karhu kertoo.

Arkipäivisin hänen täytyy olla toimivien yhteyksien päässä, jotta voi tarkistaa sähköpostit ja hoitaa työasioita.

Kääntäjän työ on vaihtelevaa. Tämä mahdollistaa säiden mukaan elämisen. Huonolla säällä Karhu tekee töitä ja sopivan sääikkunan tullen vene suuntaa hyville vapaalaskupaikoille.

Aina täytyy varautua yllättäviin menoihin

Voisi kuvitella, että veneessä asuminen on edullista, kun eläminen on askeettista eivätkä ravintola- ja kahvilareissut kuulu arkeen. Karhun arvion mukaan veneessä asuminen tulee kuitenkin maksamaan keskimäärin saman verran kuin asuminen kaupunkiasunnossa.

– Välillä on kuukausia, jolloin rahaa jää paljonkin säästöön, mutta sitten saattaa tulla yllättäviä menoja, kun jokin veneen osa pitää vaihtaa tai korjata. Eniten rahaa kuluu turvallisuusvarusteisiin, venevarusteisiin ja vakuutuksiin.

Rahaa täytyy olla säästössä yllättäviä menoja varten. Esimerkiksi viime talven parin viikon Suomen vierailun aikana vene oli joutunut talvimyrskyn armoille ja vaati korjauksia. Veneen korjaukset maksavat helposti nelinumeroisia summia.

– Sylvia oli reissun ajan erään pienen kylän laiturissa. Tuuli vei laiturin ja veneen sen mukana, kun talvimyrsky sai laiturin kiinnikkeet pettämään. Paikalliset saivat täpärästi pelastettua veneeni ajautumasta kiville ja siirrettyä toiseen laituriin. Olen todella kiitollinen näille paikallisille. Ilman heitä minulla ei olisi nyt venettä.

Kovalla tuulella venettä ei saatu kiinnitettyä kunnolla ja veneen pohja vaurioitui myrskyssä. Vene piti purjehtia Tromssaan ja nostaa ylös.

– Siinä veneen pohjaa keskellä pimeintä talvea pakkasessa ja tuulessa korjatessani mietin, onko tässä mitään järkeä, Karhu naurahtaa.

Haastavista hetkistä huolimatta elämäntyyli on Karhulle mieleinen. Ajatus kaupunkiasuntoon muuttamisesta tuntuu hänestä kaukaiselta. Elämä lähellä luontoa ja jatkuvasti vaihtuvat maisemat voittavat vastoinkäymiset.

Purjeveneessä asuminen on jatkuvaa riskienhallintaa

Karhu ei pidä elämäänsä mitenkään äärimmäisenä. Riskienhallinta niin purjehtiessa kuin vapaalaskureissuilla on olennainen osa arkea. Kokemus on tuonut varmuutta eikä hän ota turhia riskejä.

– Säitä ja lumivyöryennusteita täytyy oppia lukemaan ja tulkitsemaan. Olosuhteita täytyy seurata jatkuvasti. Päivittäinen sääennusteiden seuraaminen saa täällä aivan uuden merkityksen. Arki veneessä on täysin olosuhteiden armoilla. Esimerkiksi vuorille ei aina voi mennä, niin silloin on jäätävä sisälle pitämään toimistopäivää.

Ympäristöasiat ovat Karhulle tärkeitä ja hän onkin tarjoutunut vapaaehtoiseksi erilaisiin tutkimushankkeisiin. Karhu on kerännyt luminäytteitä Huippuvuorilta Gdanskin yliopiston käyttöön ja viime kesänä kuvasi Norjan jäätiköitä Norjan viranomaisten ylläpitämään jääatlakseen.

– Veneellä pääsee ottamaan näytteitä sellaisista paikoista, mihin ei pääse muuten kuin veneellä ja suksilla. Tutkijoilla ei välttämättä ole sellaista kykyä liikkua vuoristossa ja suksilla kuin minulla.

Riskienhallinnan ohella Karhu tutkii jatkuvasti karttoja ja satelliittikuvia ja etsii uusia seikkailukohteita. Tänä kesänä hänellä oli suunnitelmissa purjehtia Suomenlahdelle pohjoisen kautta ja lopuksi Stalinin kanavaa pitkin. Tämä suunnitelma peruuntui, mutta tällä hetkellä Karhu purjehtii Norjan rannikkoa pitkin Suomea kohti.

Juho Karhun seikkailuja voi seurata YouTubesta, Facebookista ja Instagramista.

Lue myös:

Jenny rakensi pyörillä kulkevan minitalon

OP sosiaalisessa mediassa