Palvelumuotoilusta potkua lapsiperheen arkeen – näin muotoilet ruuhkavuosista sujuvammat

Työelämässä hyväksi havaitut seikat toimivat myös perhearjessa. OP:n Service Design Lead Liisa Säkkinen vinkkaa, miten lapsiperhearki helpottuu palvelumuotoilun keinoin.

Periaatteessa mitä vain voi muotoilla – myös arkea. Ennen oman perhearjen muokkaamista palvelumuotoilun opein on hyvä perehtyä samoihin asioihin kuin työelämässäkin. Mitkä ovat perheen arjen suurimmat kompastuskivet, ja millaisiin ongelmiin palvelumuotoilu voisi tarjota ratkaisuja?

OP:n Service Design Lead Liisa Säkkinen muistuttaa, että helpoin ratkaisu ei ole aina paras.

– Jos kotona tuntuu, että tavaraa on liikaa, olisi usein helppoa ostaa lisää säilytystilaa. Parempi ratkaisu löytyy kuitenkin, kun miettii, miten turhasta tavarasta pääsee eroon ja miten kaikki tarpeellinen säilyy järjestyksessä. Sopivin ratkaisu löytyy usein kokeilun kautta.

Säkkinen muistuttaa, että ongelmat on hyvä kohdata yhdessä perheenä.

– Osallistaminen toimii perhearjessa, ja kaikkien perheenjäsenten ideoita on siksi hyvä kuunnella.

Osallistaminen voi tarkoittaa pieniä asioita, kuten perheen yhteisen pienen palaverihetken pitämistä viikonloppuaamuna.

– Ideana on, että jokainen saa ehdottaa, mitä viikonloppuna ja seuraavan viikon aikana tehdään. Lasten mielipiteitä on tärkeä kuunnella, mutta lopullisen päätöksen tekevät perheen aikuiset. On tärkeää, että ei mennä täysin lasten ehdoilla, vaan että aikuisetkin saavat tehdä heille mieluisia asioita. Näin arki toimii palauttavana voimana, Säkkinen kertoo.

Arvot ja tavoitteet selväksi

Yrityksillä on usein tietyt arvot ja tietty visio. Liisa Säkkinen huomauttaa, että omassa arjessakin olisi hyvä, jos perheellä olisi suurin piirtein samanlaiset arvot ja yhteinen visio siitä, mitä tulisi saada aikaiseksi.

– Se helpottaa perheen aikuisten päätöksentekoa ja tekee arjesta ketterämpää. Kun visio on kunnossa, aikuisten ei tarvitse kysyä joka kertaa hyväksyntää toiselta, kun illanistujaiset ja lasten jalkapallomatsit täyttävät kalenterin ja jotain on pakko priorisoida.

Kalenteri kuntoon

Ruuhkavuosia viettävän perheen arki koostuu usein melkoisesta palapelistä. Töiden, päiväkoti- ja koulupäivien ja harrastusten lisäksi kalenteriin pitäisi mahtua perheen yhteistä aikaa ja vanhempien omaa aikaa ilman lapsia.

Arjen suunnittelu helpottuu, kun avuksi ottaa kalenterin. Muodolla ei ole väliä: toinen perhe synkronoi mielellään kaikki menonsa yhteiseen Google-kalenteriin, toinen perhe luottaa paperiseen versioon. Jollekin riittää, että menoista viestittelee säännöllisin väliajoin Whatsappissa.

– Tärkeintä on, että perheen kummatkin aikuiset tietävät, mitä kalenterissa on. Lisäksi kalenteriin täytyy jättää pelivaraa yllättävien muutosten varalle, Liisa Säkkinen kertoo.

Ota lapset mukaan

Tylsistä asioista saa lapsillekin mieleisiä, kun niistä tekee seikkailun. Kirpputorikäynti muuttuu pienellä aivojumpalla aarteenetsinnäksi ja kävelylenkki Pokémon-hahmojen etsinnäksi, kun mukaan nappaa Pokemon Go -pelin.

– Lapset kannattaa ottaa oikeasti osaksi arkea. He voivat osallistua todella pienestä asti esimerkiksi ruoanlaittoon ja siivoukseen.

Säkkinen huomauttaa, että siivoaminen ei ehkä kuulosta lapsista ensi kuulemalta hauskalta, mutta kun heiltä kysyy, mitä he haluaisivat tehdä ja kannustaa kokeilemaan, he saattavatkin tarttua innokkaasti rätteihin ja suihkutella pinnat puhtaaksi leikkiessään monnikaloja.

– Joku toinen ehkä innostuu imuroinnista, toinen haluaa pyyhkiä rätillä pölyjä. Tärkeintä on, että lapsen ottaa mukaan tekemiseen, vaikka siivoaminen kestääkin ehkä tällöin hieman normaalia pidempään ja vaatii aikuiselta pidempiä hermoja.

Mokaaminen sallittu

Yrityksissä vallalla olevaa kokeilukulttuuria kannattaa testata kotiolosuhteissa. Virheistä oppii, kun mokaaminen on sallittu eikä sitä tarvitse pelätä.

– Yksinkertaistettuna se voi tarkoittaa ihan sitä, että jos lapsi kaataa mustikkamehut lattialle, vanhempi ei hermostu. Mehun lentäminen ei kaada maailmaa, vaan se on elämää ja virheistä opitaan. Mokalle voi tehdä kunnon jalkapallo-tuuletukset ja sitten siivotaan yhdessä sotkut hymyssä suin, Säkkinen kertoo.

Muista palaute

Asiallinen palaute johtaa hyviin tuloksiin – sekä työelämässä että arjessa. Kun lasta kehuu esimerkiksi hyvin tehdystä siivoustyöstä, siivoaminen muuttuu lapsen mielestä usein mukavaksi puuhaksi, jota tämä tekee mielellään jatkossa enemmänkin.

Hyvä keskusteluyhteys kaikkien perheenjäsenten kanssa on muutenkin avainasemassa.

– Jos lapsi kiukuttelee hölmöltä tuntuvasta asiasta, häneltä kannattaa kysyä, mikä häntä oikeasti harmittaa. Ongelman ydin on hyvä kaivaa esille, eikä helppoon ratkaisuun ole aina järkevää tuudittautua, Säkkinen huomauttaa.

OP sosiaalisessa mediassa