Taas naapurin pihalla grillataan ja mölytään pikkutunneilla saakka. Ärsyttää niin, että tekisi mieli viskoa pihatuoleja aidan yli.

– Niin ei missään nimessä kannata toimia, Isännöintiliiton lakiasiantuntija ja varatuomari Jaana Sallmén sanoo.

Sallménin pöydälle päätyvät hankalimmat riitatapaukset. Hän on nähnyt naapureita, joiden yhteiselo on mennyt täysin mahdottomaksi, ja kiista on johtanut pahoihin ylilyönteihin.

– Naapurustossa elää paljon erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on oma käsityksensä normaalin elämisen rajoista.

Sallitulle käyttäytymiselle on toki määritelty rajat laissa, mutta pykälien väliin jää paljon harmaata aluetta. Juuri nuo harmaat alueet ovat tuntuvat aiheuttavan eniten naapurustoriitoja.

– Kysymys on siitä, miten osaa ottaa huomioon muut ympärillään. Vaikka hiljaisuus loppuu seitsemältä aamulla, ei siihen aikaan ole välttämättä kohteliasta tehdä remontin äänekkäimpiä vaiheita.

Sallmén korostaa, että normaali asuminen kaikkine äänineen on aina sallittua. Vessassa ja suihkussa saa käydä yöllä ja hissilläkin kulkea hiljaisuuden jälkeen. Taloyhtiö voi kuitenkin rajoittaa tiettyjä asioita.

– Esimerkiksi tupakointi voidaan kieltää kokonaan taloyhtiössä. Savuttomuus alkaa olla jo ihan yleistä.

Keskustele hyvässä hengessä

Sallmén korostaa, että kaikki lähtee naapurien välisestä hyvästä kommunikaatiosta. Toinen ei välttämättä edes tajua ärsyttävänsä toiminnallaan, jos siitä ei mainitse.

– Keskustelu tulisi käydä hyvässä hengessä ja rakentavasti. Silloin päästään yleensä parhaaseen lopputulokseen.

Joskus käy kuitenkin niin, että keskustelu ei johda mihinkään. Kerrostalossa tai rivitalossa asuva voi kääntyä talonyhtiönhallituksen ja isännöitsijän puoleen, mutta omakotitalossa asuvalle tilanne on kinkkisempi. Omakotitaloasukkaan pitää kääntyä kaupungin puoleen.

– Omakotitaloasumista koskettavat ainoastaan kaupungin yleisluontoiset järjestyssäännöt, mutta niistä ei löydy ratkaisua läheskään kaikkiin ongelmatilanteisiin, Suomen Omakotiliiton lakiasiantuntijana toimiva juristi ja laamanni Harri Kontturi sanoo.

Kontturin mukaan yleisimmät riitatilanteet omakotitalonaapurustoissa syntyvät melusta, hajuista tai esteettisestä haitasta. Naapuri kasaa esimerkiksi vanhoja öljytynnyreitä ja renkaita vajansa taakse, ja naapurin patiolta on suora näköyhteys kasoihin.

– Sekin on yllättävän yleistä, että puu tiputtaa lehtiään naapurin puolelle, ja haravointihomma suivaannuttaa. Naapuri ei kuitenkaan suostu kaatamaan puuta tai edes toisen pihalle ulottuvia oksia.

Jos ratkaisua ei löydy keskustelemalla eikä kaupungin järjestyssäännöistäkään ole apua, on omakotitaloasukkaan käännyttävä asianajajan puoleen. Asianajaja tarkastelee asiaa naapurussuhteita koskettavien lakipykälien kautta, ja lähettää sitten häiritsevälle naapurille kirjeen. Kirje saattaa kiristää naapureiden välejä entisestään.

– Suosittelen käyttämään kaikki keinot ennen juristin puheille tulemista. Usein se auttaa, että tarjoutuu itse auttamaan esimerkiksi naapurin pihan siistimisessä. Sillä on iso merkitys, miten asiat naapurilleen esittää.

Apua sovitteluun

Jaana Sallmén korostaa, että naapureiden väliset pahat riidat ovat suhteellisen harvinaisia. Suurimmassa osassa naapurustoja eletään sulassa sovussa ja vaalitaan yhteishenkeä.

– Ystäväni kertoi juuri taloyhtiöstään, jonka asukkailla on yhteinen Facebook-ryhmä. Eräs asukkaista aloitti remontin ja kertoi siitä etukäteen Facebookissa. Lopulta hän innostui jopa raportoimaan remontin eri vaiheista ja ongelmista, ja muut asukkaat elivät mukana, Sallmén kertoo.

– Potentiaalisesta ongelmasta ja häiriötekijästä tulikin yhdistävä asukkaita yhdistävä juttu.

Sallmén vinkkaa, että ongelmien kärjistyessä olisi hyvä ottaa yhteyttä ulkopuoliseen, joka voisi auttaa tilanteen selvittelyssä. Hän suosittelee Naapuruussovittelun keskusta, jonka kautta saa maksutonta konsultaatiota naapuruston riitojen selvittämiseen.

– Heillä on paljon kokemusta ja sitä myöten mahdollisuus antaa konkreettisia ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin. Se auttaa todennäköisesti paremmin kuin kirje asianajajalta.