Mikä energiaremontti? – Näin taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön

Meilahdessa lämpiää ensi talvena kokonainen kerrostalo maalämmöllä. Kesällä maalämpökaivot auttavat pitämään asunnot viileinä. Harvat kerrostalot ovat vielä siirtyneet Suomessa maalämpöön.

Helsingin Meilahdessa osoitteessa Mannerheimintie 106 on pian kuusi erittäin syvää reikää. Tulevana talvena näistä kuudesta maalämpökaivosta pumpataan lämpöä viereisen kuusikerroksisen kerrostalon asukkaille. Ensi kesänä samat kaivot auttavat viilentämään asuntoja.

Taloyhtiön hallituksen jäsen Matti Kupari esittelee pihaa, joka on mullin mallin.

– Etupuolelle taloa tulee neljä reikää ja toiselle puolelle kaksi. Yhteensä kaivojen syvyys tulee olemaan kaksi kilometriä, Kupari kertoo.

Remontti näkyy myös sisällä talossa. Maalämpöön siirtyminen edellyttää sitä, että talon seiniin ja lattioihin porataan putkia varten useita reikiä.

Kupari vakuuttaa kuitenkin, että energiaremontin jälkeen asumismukavuus talossa nousee. Jahka muutaman viikon kestävä kaivojen kaivaminen ja putkien vetäminen ovat ohi, maalämpö kulkee huoneistojen vanhoihin pattereihin ihan niin kuin kaukolämpö aiemmin.

Remontin yhteydessä jokaisen huoneiston oven taakse vedetään viilennysputkistot. Osakkaat voivat halutessaan liittyä järjestelmään hankkimalla huoneistokohtaisen viilennyksen sisäyksikön eli konvektorin. Näin asunto saadaan viilennettyä kesähelteillä.

– Vanhoissa kerrostaloissa ei kaikissa asunnoissa ole parvekkeita, joten ilmalämpöpumput eivät ole mahdollisia, Kupari sanoo.

Vaihtoehdoista ei tiedetä

Ei ole aivan tavallista, että näin lähellä Helsingin keskustaa porataan satojen metrien syvyisiä maalämpökaivoja. Maalämpö on ylipäänsä vähän käytetty vaihtoehto kerrostaloissa. Yhä useampi suomalainen omakotitalo sitä vastoin lämpiää nykyään maalämmöllä.

Meilahden urakasta vastaavan LeaseGreenin toimitusjohtajan Tomi Mäkipellon mukaan kerrostalot eivät ole kovin paljon hyödyntäneet uusiutuvia energioita. LeaseGreen on erikoistunut kiinteistöjen energiaremontteihin.

Mäkipelto huomauttaa, että vanhoissa omakotitaloissa maalämmöllä on yleensä korvattu öljylämmitys ja uudiskohteet on suoraan rakennettu lämpiämään maalämmöllä.

– Kerrostalot taas ovat historiallisista syistä liitetty kaupunkien kaukolämpöön, hän sanoo.

Mäkipelto uskoo, että maalämmön yleistymisen esteenä on useimmiten se, etteivät taloyhtiöt tiedä kaikista mahdollisuuksista.

Investointi maksaa itsensä takaisin

Matti Kupari törmäsi ajatukseen kaukolämmön korvaamisesta maalämmöllä alun perin Meilahti-seuran tilaisuudessa vuonna 2012. Vuonna 2016 Kuparin omassa kotitalossa läheisellä Paciuksenkadulla toteutettiin remontti. Sitten Kupari halusi maalämmön myös Mannerheimintielle.

Kaikki osakkaat eivät aluksi innostuneet. Talossa oli pari vuotta aiemmin uusittu kaukolämmön lämmönvaihdin, jonka käyttöiäksi oli arvioitu 20 vuotta. Maalämpöasiaa piti lopulta käsitellä neljässä yhtiökokouksessa, ennen kuin Kupari sai vakuutettua muut osakkaat siitä, ettei maalämpöön siirtymistä kannattaisi odottaa 20 vuotta.

– Kerroin, että jos remontti tehtäisiin nyt, investointi maksaisi itsensä nopeasti takaisin, Kupari sanoo.

Maalämpöön siirtyminen ja sen oheen rakennettava lisäsähkö varajärjestelmää varten maksavat taloyhtiölle noin 300 000 euroa. Viilennysjärjestelmään liittyvät osakkaat ostavat sen lisäksi vajaan kolmen tuhannen euron hintaisen konvektorin. Konvektorin asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen.

Kupari kertoo, että Paciuksenkadulla on voitu jopa laskea vastikkeita sen jälkeen, kun taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön.

Maalämpö kelpaa jopa kuninkaallisille. Ruotsissa maalämmöllä lämpiää kuulemma kuninkaanlinna. Matti Kupari puolestaan on kuullut, että Helsingin keskustassa sijaitseva Ritarihuone käyttää osin maalämpöä.

Mitä taloyhtiön sitten pitäisi tehdä, jos asia alkaa kiinnostaa? Mistä aloittaa?

Tomi Mäkipellon neuvo on, että keskustelkaa taloyhtiön energiaremontista hallituksessa sekä osakkaiden ja isännöitsijän kanssa. Kysykää vaihtoehdoista palveluntarjoajilta. Selvittäkää, mitkä vaihtoehdot sopisivat juuri teidän taloonne.

– Yllättävän moniin kohteisiin tällainen remontti voidaan tehdä, Mäkipelto sanoo.

OP sosiaalisessa mediassa