Vihdin Nummelassa satelee ensilumi, kun konttitalon ylpeä emäntä Niina Merta avaa oven vaaleaan taloon. Perheeseen kuuluvat Niinan lisäksi hänen miehensä Kimmo Lehtola sekä tytöt Kerttu, 11 ja Lyyti, 6. He ovat asuneet uutta kotiaan nyt kahden viikon ajan.

Äkkivilkaisulla talo näyttää tavalliselta modernilinjaiselta puutalolta, sellaisia peltojen keskelle rakentuneella asuinalueella on monta muutakin. Mutta kun talon etuosaa tarkastelee hieman lähempää, kiinnittyy huomio vihreänä loistavaan merikontin päätyyn. Se on vihje talon runkona toimivista kierrätetyistä merikonteista.

"On hauskaa makoilla illalla sängyssä ja pohtia missä päin maailmaa tämäkin kontti on aiemmassa elämässään seilannut," sanoo perheen äiti Niina Merta.
Talon rakenteista vihjaava konttiovi jätetään todennäköisesti näkyviin. Sen takaa löytyy varastotilaa. Väliaikaiset portaat viimeistellään myöhemmin.

Maailmalla konttitaloja on rakennettu, mutta Suomessa trendiä on nähty tähän saakka vain muutamassa kesämökkiprojektissa. Mikä ihme sai pariskunnan innostumaan konttirakentamisesta?

– Olin kyllä aiemminkin sanonut miehelleni, että konttitalo olisi aika makea juttu, mutta päätös syntyi lopulta spontaanisti. Bongasin sattumalta nettihuutokaupasta käytetyn kahvila-ravintolarakennuksen, ja mielessäni alkoi piirtyä visio siitä, millainen talo siitä tulisi muutamaan merikonttiin yhdistettynä. Olemme arkkitehtimieheni kanssa vähän tällaisia yllytyshulluja, joten eihän tilaisuutta voinut jättää käyttämättä, Merta naurahtaa.

Neljä merikonttia ja kahvilarakennus saivat uuden elämän

Rakennuslaina järjestyi OP Länsi-Uusimaan kautta ja kuntakin hyväksyi suunnitelman. Ei mennyt kauaakaan, kun kahvila-ravintolana Vaasassa ja autogrillinä Hyvinkäällä aiemmin toiminut rakennus sai kavereikseen kaksi 12-metristä ja kaksi 6-metristä käytettyä merikonttia, jotka pariskunta osti konttifirmalta Vuosaaresta. Asuinpinta-alaa talossa on 129 neliömetriä.

​

Talon sisäpuolelle jätettiin näkyviin konttipintoja, jotka maalattiin valkoiseksi. Kolhut saavat näkyä, sillä ne ovat osa talon viehätystä ja tarinaa.

Talo saatiin nopeasti kohoamaan harjakorkeuteensa, kun kontit tuotiin ja aseteltiin paikalle noin vuosi sitten. Sitten alkoivat eristystyöt, ulkoverhoilun tekeminen ja lopulta sisätyöt. Talon sisäpuolelle haluttiin jättää näkyviin alkuperäisiä konttipintoja, ja muitakin yksityiskohtia kuten ilmastointikanavistoa ja koukkuja.

– Yksi hankalimmista ja aikaa vievimmistä kohdista oli sisälle näkyviin jätettyjen konttiseinien ja -kattojen hionta ja maalaus. Pinnat maalattiin lopulta kolmeen kertaan ruiskulla. Myös esimerkiksi seinien koolaus, ovien ja ikkunoiden puhkominen ja väliseinien rakentaminen olivat projekteja, jotka ottivat enemmän aikaa tavalliseen rakentamiseen verrattuna.

Pariskuntaa auttoi projektissa se, että aiempaa kokemusta rakentamisesta oli jo kertynyt: Niina on rakennuttanut kaksi omakotitaloa ja Kimmo toimii rakennusalalla. Rakennusprojektissa piti kiinnittää erityistä huomiota siihen, että lopputulos on rakennusmääräysten mukainen – talo onkin Suomen ensimmäinen pysyvässä käytössä oleva konttitalo, joka on nuo määräykset täyttänyt.

– Alun perin meidän oli tarkoitus hyödyntää kahvilarakennuksen sähköjä, ikkunoita ja muuta infraa, mutta lopulta suunnitelmat menivät siltä osin uusiksi. Muutenkin projekti on ollut täynnä yllätyksiä ja luovia ratkaisuja on tarvittu melkeinpä jokaisessa käänteessä. Sanoisin, että jos rakennusprojekti on muutenkin aina vaativa ponnistus, niin tämä oli kyllä potenssiin sata, Merta huokaa.

​

Talon kompakti keittiö on kokonaan kierrätetty kalusteineen ja kodinkoneineen.
Makuuhuoneen seinäpinnaksi valikoitui industrial-henkinen rouhea tapetti.

Itse tekemällä ja kierrättäen – ekologisuus näkyy myös sisustuksessa

Lopputulos näyttää upealta ja persoonalliselta. Jos talon rakenne perustuu kierrätykseen, niin sisustuksessakin Merta ja Lehtola ovat suosineet kierrätettyä.

– Esimerkiksi keittiön sekä kylpyhuoneen kaapistot ja kalusteet ovat kierrätettyjä. Eteisen kaapin saimme ilmaiseksi, pönttöuunin koristeelliset uuninluukut ovat 1920-luvulta ja muutama valaisin on peräisin eräästä purkukohteesta. Osan materiaaleista ja kalusteista kävimme hakemassa kesällä Virosta, Merta kertoilee.

Tuleeko konttitalon rakentaminen halvemmaksi kuin tavallinen rakentaminen? Siihen Niina Merralla on suora vastaus.

– Käytännössä ei kyllä tule. Kontit ja kahvilarakennus sinänsä tulivat maksamaan vain reilun kymppitonnin, mutta lopputulos kaikkine töineen kustansi lähes saman verran kuin tavallisenkin talon rakentaminen. Konttitaloon kun pitää tehdä samat paalutukset, eristykset, liittymät, sähköt ja kylppärit kuin muihinkin taloihin. Lisäksi osa työvaiheista on paljon hankalampia, ja se näkyy tietysti heti kustannuksissakin.

Merta ja Lehtola ovat tehneet paljon myös itse, mikä on auttanut pitämään kustannuksia aisoissa. Paljon on mennyt aikaa myös netissä huutokauppojen ja kirppisten tutkailuun. Jossain vaiheessa alkoi tuntua jo turnausväsymystä, mutta nyt perhe voi jo huokaista helpotuksesta.

– Jaksettiin urakoida sen mielikuvan voimin, että saadaan pian istua takkatulen ääressä nauttimassa uniikista kodistamme. Vielä on tosin sauna tekemättä, lisäksi yläkertaan tulee vielä kokonainen makuuhuone – ja pihallakin pitää sitten myllätä ensi kesänä oikein kunnolla. Mutta nyt huilataan hetki!

Lyytin, 6v, huoneessa on tyttömäinen tunnelma ja paljon konttipintaa vanhoine persoonallisine lommoineen ja kolhuineen.
Talossa on nyt kolme makuuhuonetta. Kerttu, 11 v, majailee talon vierashuoneessa, kunnes hänelle valmistuu oma huone yläkerran konttiin.

Konttitaloista tuli myös perheyritys – erilaiselle rakentamiselle kysyntää

Niina Merta sanoo olevansa ihminen joka elää hetkessä, ja menee sitä kohti, mihin intuitio kulloinkin näyttää. Vielä hän ei osaa ajatella, onko tässä koko loppuelämän koti, mutta seuraava projekti siintelee jo näköpiirissä – nimittäin konteista rakennettu kesämökki.

Konttitaloista on muotoutumassa pariskunnalle myös bisnes, he ovat nimittäin perustaneet Konttikodit.fi‍ -yrityksen, jonka kautta he tarjoavat konttikotien suunnittelu- ja rakennuspalveluita. Yrityksen toiminta on startannut lupaavasti ja monia tarjouksia on jo vetämässä.

Konttitalo on ollut myös yhteisöllinen juttu, Niina Merta on esimerkiksi nyt kirjeenvaihdossa kahvilarakennuksen alkuperäisen omistajan kanssa vaihtaen kuulumisia rakennuksen vaiheista.

Mikä on fiilis nyt kun perhe on päässyt muuttamaan valmiiseen konttitaloon?

– Tosi hyvä! Kyllä tästä tuli lopulta juuri sellainen kuin visioitiinkin. On hauskaa makoilla illalla sängyssä ja pohtia missä päin maailmaa tämäkin kontti on aiemmassa elämässään seilannut, ja mistä mikäkin lommo tai jälki on peräisin. On kivaa asua talossa, joka on täynnä tarinoita.

Kylpyhuone saa valoa vanhan kahvila-grillirakennuksen matalista ikkunoista. Kaikki WC-kalusteet ovat kierrätettyjä.

Niina Merran vinkit konttirakentamisesta kiinnostuneelle

  • Konttirakentaminen sopii ekologista ja persoonallista asumisvaihtoehtoa hakevalle. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, mallia voi katsoa esimerkiksi Pinterestistä‍.
  • Älä luovuta – konttirakentaminen vaatii sinnikkyyttä ja luovuutta. Varaudu yllätyksiin ja nopeisiinkin suunnanmuutoksiin.
  • Suunnittelusta ei kannata tinkiä – käytä ammattilaisen apua.
  • Hanki osaava tiimi, myös rakentajilta vaaditaan paljon luovuutta ja ammattitaitoa.
  • Talvi tuo omat haasteensa aina rakentamiseen, eli hankkeen aloitus kannattaa ajoittaa kevääseen tai kesään.
Eteisen seinälle ripustetun taulun sanoma sopii perheelle, jossa ensin unelmoidaan, ja sitten unelmia toteutetaan.

Lue myös: Talon rakentaja, tiedä nämä neljä asiaa asuntolainasta

Tervetuloa tutustumaan uuteen OP Kotiin‍! Kokoamme yhteen OP-Kiinteistökeskuksen kohteet ja palvelut, ajankohtaiset asumisen vinkit sekä arjen palveluntarjoajat.