Asuntolainojen lainakatto kiristyy ensi viikolla. Tähän saakka asuntolainan hakijalta on vaadittu ostettavan asunnon hinnasta vähintään 10 prosenttia omaa rahaa tai muita vakuuksia. Heinäkuun 1. päivä alkaen asuntolainan enimmäisluototussuhde laskee 85 prosenttiin eli omia säästöjä tai muita vakuuksia pitää olla 15 prosenttia asunnon hinnasta.

Ensiasunnon ostajilla lainakatto säilyy nykyisessä 95 prosentissa.

Käytännössä lainakaton kiristyminen tarkoittaa sitä, että 200 000 euron hintaista asuntoa varten pitää asiakkaalla olla vähintään 30 000 euroa ja ensiasunnon ostajalla 10 000 euroa omaa rahaa. Jos säästöt eivät riitä, asunnon lisäksi tarvitaan muuta vakuutta. Vakuus voi olla esimerkiksi kesämökki tai vanhempien omistusasunto.

Lainakatto kolahtaa kasvukeskuksissa

Pankit suhtautuvat muutokseen tyynesti. OP Helsingin operatiivinen johtaja Päivi Jääskeläinen sanoo, että useimpien asiakkaiden tilanteeseen lainakaton kiristys ei vaikuta.

– Suurin osa asuntolainoista jää jo nyt uuden lainakaton alle, Jääskeläinen sanoo.

OP on kuitenkin arvioinut, että 5–10 prosenttia lainanhakijoista olisi niitä, joiden hakemalle asuntolainalle tarvittaisiin jatkossa lisää säästöjä tai vakuutta.

Jääskeläisen mukaan nämä ihmiset löytyvät todennäköisimmin kasvukeskuksista, joissa asunnot ovat kalliita. Jos esimerkiksi helsinkiläinen pariskunta on maksanut ensimmäistä omaa asuntoaan vasta vähän aikaa ja haluaisi vaihtaa isompaan, lainakatto saattaa rajoittaa uuden asunnon hankintaa.

Jääskeläinen ei kuitenkaan usko, että lainakaton kiristyminen vaikuttaisi merkittävästi asuntokauppaan. Hän ei ole myöskään havainnut, että tieto asuntolainan ehtojen kiristymisestä olisi saanut asiakkaat hakemaan lainaa ennen heinäkuun alkua.

Jääskeläinen huomauttaa, että kevät on muutenkin vilkasta aikaa asuntolainoissa.

Suomalaiset ovat ennätysvelkaisia

Finanssivalvonnan (Fiva) päätös kiristää asuntolainojen enimmäisluototussuhdetta ei tullut OP:lle varsinaisena yllätyksenä. Kotitalouksien velkaantumisesta ovat Fivan lisäksi varoitelleet useat kansainväliset organisaatiot kuten Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Pankit osasivat odottaa jotain toimenpiteitä.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on noussut historiallisen korkealle 128 prosenttiin. Kasvun odotetaan jatkuvan nousukaudella. Asuntolainojen enimmäisluototussuhteen kiristämisellä Fiva pyrkii hillitsemään velkaantuneisuuden kasvua.

OP:n Jääskeläisen mukaan asuntolainojen lainakatto on kuitenkin yksipuolinen ratkaisu suomalaisten velkaantumisongelmiin.

Velkaa monesta paikasta

Asuntolainat ovat kasvaneet vuosi vuodelta, se on totta. Kasvutahti on kuitenkin ollut finanssikriisin jälkeisinä vuosina hyvin maltillista, muutaman prosentin luokkaa vuosittain.

Samaan aikaan taloyhtiöiden yhtiölainat sekä erilaiset kulutusluotot ovat kasvaneet nopeammin kuin asuntolainat. Moni suomalainen on velkaantunut moneen paikkaan.

OP:n mukaan suomalaisten velkaantumiseen pitäisi puuttua ennen kaikkea puuttumalla pikaluottojen sääntelyyn ja rajoittamiseen. Pankki kannattaa myös niin sanotun positiivisen luottorekisterin perustamista, josta jokainen lainanmyöntäjä voisi nähdä hakijan kaikki velat.

OP:n näkemys on, että suomalaisten velkaantumista pitäisi ylipäänsä katsoa kokonaisuutena.

– Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus kasvaa nopeammin kuin velat, Jääskeläinen huomauttaa.

”Asuntoluotot ovat vähäriskisiä”

Ennätyskorkeasta velkaantumisasteesta huolimatta suomalaisia asuntolainoja lyhennetään hyvin. Ongelmaluottojen osuus kaikista asuntolainoista on OP:n mukaan pysynyt vähäisenä.

– Asuntoluotot ovat vähäriskisiä. Suomalainen kulttuuri asuntolainojen takaisinmaksussa on hyvä, Jääskeläinen sanoo.

Myös asiakkaat ovat nykyään valveutuneita. Jääskeläisen mukaan harva ottaa maksimaalista asuntovelkaa.

– Keskustelu velkaantumisesta on varmasti vaikuttanut siihen, Jääskeläinen sanoo.

Lue seuraavaksi: Millaisia vakuuksia asuntolainaa varten tarvitaan? Lue tärpit, niin olet kartalla lainaneuvottelussa

Tutustu asuntolainaan ja tee hakemus verkossa