Yhteisöllisestä asumisesta ennustetaan yhtä tulevien vuosien trendeistä. Sen uskotaan kiinnostavan etenkin nuorta sukupolvea, joka näkee siinä paitsi kustannussäästöä myös yhteisöllisyyttä ja ekologisia arvoja.

Soluasuminen ja yhdessä kaverusten kanssa vuokratut opiskelijaboksit ovat olleet arkipäivää jo vuosikymmenten ajan, mutta voisiko asunnon ostaa myös yhdessä toisen osakkaan kanssa? Entä yksin jäävä vanhus – toisiko saman katon alle muuttava ystävä lisävuosia kotona asumiseen?

Kysyimme asiaa OP:n pankkitoiminnan tuotteista ja palveluista vastaavalta johtajalta Kaisu Christieltä. Yhteisöllinen asuminen on kuulemma tunnistettu yhdeksi tulevaisuuden trendeistä, mutta ainakaan vielä se ei näy pankin lainatiskillä.

– Kimppa-asuntojen rahoittamisesta ei ole vielä tullut juurikaan kyselyjä. Huomattavasti yleisempiä ovat järjestelyt, joissa perhe ostaa sijoitusasunnon tai sisarukset hankkivat vanhempiensa tukemana yhteisen asunnon opiskelupaikkakunnalta, Christie kertoo.

Jokaiselle osakkaalle oma luottopäätös

Asuntolainaa haettaessa ystävysten tai sisarusten yhteisasunto rinnastetaan tilanteeseen, jossa puolisot ottavat itselleen erilliset luotot yhteistä vakuutta vastaan. Käytännössä tuo vakuus on ostettava asunto.

– Kaikille kimppakämpän ostajille tehdään henkilökohtainen lainapäätös ja tarjous. Siinä käydään tavalliseen tapaan läpi luotonhakijan maksukyky, luottokelpoisuus sekä tulot ja menot, Christie selvittää.

Samalla tarkastetaan hakijan luotto- ja lainanhoitohistoria, mahdolliset luottohäiriömerkinnät ja tarvittavat vakuudet – aivan kuten normaalia asuntolainaa haettaessa.

Kimppakämppää hankittaessa saattaa nousta vaihtoehtona esiin myös asunnon ostaminen perustettavan yhtiön lukuun. Tämä vaihtoehto on kuitenkin Christien mukaan huomattavasti monimutkaisempi ja myös verotuksellisesti huonompi vaihtoehto. Lisäksi yhtiön omistuksesta, vastuunjaosta ja yhtiöstä irtaantumisesta pitää laatia ongelmatilanteiden varalle tarkka osakassopimus.

– Tällöin neuvotellaan henkilöasiakkaan asuntolainan sijaan yritysrahoituksesta, jonka ehdot ovat aivan toisenlaiset, Christie muistuttaa.

Lainamaksujen laiminlyönti voi käydä kalliiksi

Kaikkien luottojen vakuutena käytetään yhtä yhteistä vakuutta, joka käytännössä on ostettava asunto. Lainasopimuksissa kaikki asunnonostaja ovat toisilleen vierasvelkavakuudenantajia.

Samalla kaikilla vakuudenantajilla on oltava ajantasainen tietoa kunkin velallisen taloudellinen tilanteesta. Tässä piilee Christien mukaan myös yhdessä hankittavan asunnon suurin riski. Jos jonkun osakkaan lainat jäävät hoitamatta, putoaa ongelma kaikkien muidenkin syliin.

– Jos yksi velallinen ei hoida luottoaan, pankilla on oikeus aloittaa yhteisen vakuuden eli asunnon realisointi. Toinen vaihtoehto on, että vierasvelkavakuudenantajat eli muut kimppalaiset maksavat hoitamatta jääneen luoton pois. Se voi käydä kalliiksi ja koetella myös kimpan keskinäisiä suhteita, Christie muistuttaa.