Kimpassa asuminen säästää rahaa – Johannalla on omaa tilaa 10 neliötä

Väitöskirjatutkija Johanna Matilainen, 27, asuu kimppakämpässä. Se on muun muassa mainio tapa laskea elinkustannuksia.

Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä väitöskirjaansa valmisteleva Johanna Matilainen on asunut kimppakämpissä monissa eri elämänvaiheissa. Se on ollut paitsi mukavaa, myös mainio tapa laskea elinkustannuksia.

– Asuin kimppakämpässä ensiksi opiskelujeni alussa. Sitten asuin muutaman vuoden yhdessä poikaystäväni kanssa, ja kun hän muutti Italiaan, muutin taas kimppakämppään jatko-opintojen ajaksi tänne Kuopioon.

Nykyisessä kimppakämpässä asuu Matilaisen lisäksi toinen vuokralainen. Kaksio löytyi sosiaalisen median kautta, kun siskon ratsastustuntikaveri etsi asuinkumppania.

Kokonaan omaa tilaa kotoa löytyy noin 10 neliön verran – vähän, mutta riittävästi.

– Tässä on loistava hinta–laatusuhde ja sijainti. Tykkään asunnosta tosi paljon ja pidän järjestelyä tosi toimivana. Pärjään tällä hyvin ne kaksi vuotta, jotka valmistumiseen vielä todennäköisesti tulee menemään, Matilainen toteaa.

Opiskellessaan viime vuonna kolme kuukautta Italiassa Matilainen asui myös kimppakämpässä. Kämppiksenä oli tuolloin vietnamilainen opiskelija samasta työpaikasta.

– Siellä meillä oli tosi kaunis asunto ihanalla paikalla, mutta samalla vanhan asunnon ongelmat, kuten kylmyys, sähkökatkokset ja sellaiset. Asunto oli kuitenkin tosi edullinen, ja se sai jaksamaan tilapäisiä hankaluuksia. Asioilla on aina puolensa, Matilainen nauraa.

Parasta Matilaisen nykyisessä asuinmuodossa on sen edullisuus. Hänen osuutensa vuokrasta on 345 euroa kuussa, ja kokonaisuuteen kuuluvat niin sähkö, vesi kuin internetyhteyskin. Kuussa säästyy useita satasia kokonaan omassa taloudessa asumiseen verrattuna.

– Se on erityisen hyvä juttu siksikin, että poikaystäväni asuu Italiassa. Säästän mieluummin asumisessa, jotta pääsen hänen luokseen mahdollisimman usein.

Selkeitä sopimuksia

Jotta kimppakämppäasuminen toimisi, on tietynlainen sosiaalisuus tarpeen. Matilainen kertoo oman rauhan tarpeen iskevän jokaiselle toki joskus, mutta eipä yhteisessä asunnossakaan tarvitse koko aikaa olla kiinni kaverin kyljessä. Molemmilla on omia viikonloppumenoja ja muita tekemisiä.

Matilainen toteaa olevansa kimppa-asujana rento. Kuluista ei tarvitse vääntää. Molemmilla asukkailla on omat hyllyt jääkaapissa ja omat ruokakulut hoidetaan yksin. Varsinaisia vuoroja tai tarkkoja euromääriä ei yhteisille menoille ole sovittu, vaan tasapaino säilyy, kun kumpikin osallistuu tarpeen mukaan.

– En jaksa skitsoilla vaikkapa siitä, kumpi ostaa useammin vessapaperia. Meillä molemmat huolehtivat siitä, että tarvittavia yhteisiä asioita, kuten vaikka pesuaineita, on tarpeeksi.

Matilainen arvioi, että yhteisiin arkimenoihin, kuten vessapaperiin, konetiskiaineeseen ja roska- ja biojätepusseihin, menee noin 10-20 euroa kuussa, mutta summa vaihtelee paljon. Säästöä syntyy siitäkin, ettei kaikkia kodintarvikkeita tarvitse olla erikseen molemmille asukkaille.

– Ajattelen niin, että jos kämppis on kiva, on ihan turhaa omistaa kaikkea kaksin kappalein, vaan voimme hyvin jakaa vaikka kahvinkeittimen ja muita kodin tarpeita.

Johanna Matilainen puolittaa arkisia ostoksia kimppakämpän toisen asukkaan kanssa.

Huonomminkin toimivia järjestelyjä Matilainen on vuosien varrella kimppakämpissä kokenut.

– Rahahommat ovat kyllä aina sujuneet hyvin, mutta aina en ole tullut kämppiksen kanssa yhtä hyvin toimeen kuin nyt. Silloin oman tilan ja tarvikkeiden rajaaminen on ollut parempi ratkaisu selkeyden säilyttämiseksi.

Kimppakämppään muuttavan kannattaa Matilaisen mielestä jutella käytännön seikat selviksi heti kättelyssä, ettei arkeen ui turhia pulmia.

– Aluksi on hyvä vähän tunnustella, millainen ihminen kämppis on ja hahmotella osallistumisia ja velvollisuuksia avoimin mielin. Silloin ei pääse kerääntymään hankalia juttuja, joiden esiin nostaminen myöhemmin voi tuntua vaikealta, Matilainen kannustaa.

Seuraavaksi hän tuumaa muuttavansa ulkomaille – ehkäpä taas kimppakämppään, tai yhteen poikaystävän kanssa.

– Tykkään tästä tutkimuksen tekemisestä paljon, ja jos haluaa olla alallaan hyvä, vaaditaan ulkomailla toimimista ainakin jonkin aikaa, solu- ja molekyylibiologi toteaa.

OP sosiaalisessa mediassa