Nuorelle opiskelijalle asumisen helppous ja joustavuus ovat usein ne tärkeimmät asiat. Silloin valinta on tavallisesti vuokralla asuminen.

– Itselle järkevimmän asumismuodon valinta lähtee aina oman elämäntilanteen ja realiteettien miettimisestä, sanoo OP:n ekonomisti Joona Widgrén.

Vuokralla asuminen voi olla myös pakkoratkaisu, koska tuloja ei ole riittävästi lainanlyhennyksiin. Vuokra-asunnon saamiseen ei yleensä tarvita takuuvuokraa suurempia säästöjä.

– Yleisesti ottaen vuokra-asuminen on huolettomampaa. Remonteista koituvat kustannukset eivät lähtökohtaisesti tule vuokralaisen harteille, vaan niistä vastaa asunnon omistaja, Widgrén sanoo.

Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, ettei vuokralaiselle jää mitään käteen, kun hän muuttaa pois – varallisuutta on kerryttänyt toiselle, ei itselleen.

Vuokralla asuminen toimii joissain elämäntilanteissa

Opiskelun jälkeen perhetilanne saattaa pysyä pitkään vakiintumattomana, eikä oma koti nouse tavoitteeksi, johon haluaisi keskittyä.

– Nykyään perheen perustamista lykätään myöhemmäksi. Se voi siirtää oman asunnon ostamista. Jos ura menee vakiintumisen ja perheen edelle, ja työ on hyvin liikkuvaista, vuokralla asuminen voi tarjota toivottua joustavuutta, Widgrén sanoo.

Toiset taas haluavat asua lähellä keskustaa. Silloin vuokralla asuminen voi olla Widgrénin mukaan järkevää. Usein se on myös ainoa vaihtoehto asuntojen korkeiden hintojen takia.

Asumiskustannusten lisäksi keskustassa asuminen säästää monesti myös aikaa, joka muuten kuluisi matkustamiseen.

Vuokra-asuntojen tarjonta on viimeisten vuosien aikana Widgrénin mukaan lisääntynyt. Yhtenä syynä on pitkään jatkunut asuntosijoittamisen suosion kasvu, joka on hillinnyt vuokrien nousua Helsingissä. Asuntomarkkinoiden haastava tilanne on kuitenkin alkanut heijastua asuntosijoittamisenkin suosioon.

– Vuokrat ovat nousseet jo pitkään, mihin vaikuttaa esimerkiksi kaupungistuminen. Vaikka vuokrien nousu hidastui viime vuonna ja pääkaupunkiseudulla vuokrat kääntyivät hetkellisesti jopa laskuun, on hyvin todennäköistä, että vuokrat nousevat jatkossakin.

Omistusasuntolainan lyhentäminen on käänteistä säästämistä

Omistusasunnon saamiseen vaaditaan säännölliset tulot, luottotiedot ja riittävän suuri oma säästöosuus.

Jos lainalle on takaaja, ensiasunnon ostajalta vaaditaan 5 prosentin edestä säästöjä. ASP-säästäjällä pitää olla kasassa 10 prosenttia asunnon hinnasta.

Edellisen finanssikriisin jälkeen enimmäisluototuksen suhde kiristyi hieman, sanoo Widgrén. Lainaa saa olla nyt enintään 90 prosenttia.

– Omistusasunnon lainan lyhentämistä voi ajatella käänteisenä säästämisenä, joka kerryttää varallisuutta. Vuokralla asuja sen sijaan maksaa vain asumiskuluista, eikä kerrytä samalla säästöjä.

Omistusasunnossa ei tarvitse asua ikuisesti

Vaikka asuntolainan korkovähennys poistui vuoden alussa, tuetaan omistusasumista yhä muilla keinoilla.

– Ja jos asunnossa on asunut yli kaksi vuotta, sen myynnistä saatu voitto on verotonta tuloa. Hyvin pidetty asunto hyvällä alueella antaa hyvin todennäköisesti omansa takaisin, usein enemmän, Widgrén sanoo.

On myös alueita, joilla asuntojen kysyntä heikkenee ja silloin niiden arvo laskee. Asunnon ostoa suunnitellessa olisikin hyvä miettiä kyseistä asuinaluetta ja sitä, suunnitellaanko sinne esimerkiksi uusia teitä, asuintaloja tai liikekeskusta. Jos alue on laajenemassa, asuntojen arvo tuskin laskee.

Tyypillisesti hyvällä ja halutulla alueella sijaitsevan asunnon saa myytyä, mikäli tarve asunnonvaihtoon tulee. On kuitenkin muistettava, että myös asuntomarkkinoilla on erilaisia vaiheita. Toisinaan myyntiajat saattavat venyä. Esimerkiksi viime kuukausien markkinamyllerrys on vaikeuttanut asunnon myyntiä monilla halutuillakin alueilla.

– Asunnon omistaminen vilkkaalta alueelta on usein turvallisempaa. Vaikka hinnat heiluvat ajoittain myös parhailla alueilla, pidemmällä aikavälillä sellaisella sijaitsevan asunnon arvo kuitenkin todennäköisemmin nousee.

Ja asua voi muuallakin kuin keskustassa. Siihen liittyy toinen myytti. Varsinkin kaupunkilaiset ajattelevat usein, että omakotitaloasuminen on kauhean vaikeaa ja työlästä sekä kaukana kaikesta.

– Kompakteja erillistaloja ja omakotitaloja löytyy myös ihan Helsingistä, eikä Kumpulasta ole pitkä matka ydinkeskustaan, Widgrén hymyilee.

Kiinnitä huomiota siihen, miten asunto-osakeyhtiötä on hoidettu

Asunnon ostaminen on monille tunnepitoinen asia. Usein siinä asutaan pitkään, vaikkei ehkä loppuelämää. Unelmakotia etsiessä on Widgrénin mukaan hyvä muistaa, että taloyhtiöt ovat hyvin erilaisia.

Asunto-osakkeen ostamista voisi verrata tietyissä rajoissa yrityksen osakkeiden ostamiseen: pitää tietää tarkalleen, mihin sijoittaa.

– Kannattaa ottaa selvää, miten taloudesta ja remonteista on huolehdittu, ja onko isoja remontteja tulossa. Kaikki nämä vaikuttavat vastikkeen suuruuteen, joka on iso osa omistusasumisen menoista.

Jos taloyhtiöllä on ulkoisia vuokralaisia, esimerkiksi kivijalkakauppoja, voivat vuokratuotot kattaa ylläpitokuluja.

Widgrén neuvoo miettimään myös sitä, kuinka paljon asumisesta maksaa. Asumismenot eivät saisi ylittää 40 prosenttia nettotuloista. Eli onko omistusasuja valmis siihen, että jokin suuri remontti paisuttaa – vaikka vain hetkellisesti – vastiketta ja sitä kautta asumisen menoja?

Mitä asuminen maksaa, ja mitkä ovat todellisia asumiskuluja?

Vuokra-asumisen ja omistusasumisen kulujen vertailu ei aina ole suoraviivaista ja helppoa. Tämä on Widgrénin mukaan keskustelua herättävä aihe, josta myös asiantuntijat ovat eri mieltä.

Vuokra-asumisessa asumismenot ovat suoraviivaisia. Selkeitä kuluja ovat esimerkiksi vuokra, vesi ja sähkö. Omistusasujallakin on kuukaudessa säännölliset menoerät kuukaudessa.

– Vastike on asumiskulu, mutta lainanlyhennyksestä ei ole välttämättä järkevää ajatella niin. Se on säästämistä, josta korkoja lukuun ottamatta kaikki on itselle. Omaa asuntoa lyhentäessä jotain jää aina käteen, kun muuttaa pois.

Omasta kodista haaveileminen on ihanaa ja jännittävää. Ensiasunnon ostajan oppaasta‍ löydät vastauksia ensiasunnon ostoon.

Lue seuraavaksi:

Vuokralla vai omistusasunnossa? Vertasimme kahden asunnon asumiskuluja‍

Vain harva nuori aikuinen ostaa oman asunnon, vaikka se kannattaisi‍

Artikkeli on julkaistu alunperin 26.8.2019, ja sitä on päivitetty vastaamaan paremmin vallitsevaa tilannetta 22.2.2023.