Finanssivalvonta kiristää lainakattoa – OPn Jouko Pölönen ei huolissaan asuntovelallisten tilanteesta

Jatkossa asunnonostajalla tulee olla enemmän omaa rahaa tai vakuuksia asunnon hankkimiseen. Jouko Pölösen mukaan asuntoluottokannan kasvu on kuitenkin maltillisella tasolla. Keskeisempää olisikin kiinnittää huomiota sellaisiin velkoihin, joiden ottamiseen ei aina liity varallisuuden lisääntymistä, ja joiden määrän kasvu on voimakasta.

Finanssivalvonta tiedotti 19.3. kiristävänsä lainakattoa muiden kuin ensiasuntojen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uuden asuntolainan hakijalla tulee olla enemmän omaa rahaa tai vakuuksia asunnon hankkimiseen. Asuntolainan määrä saa olla jatkossa korkeintaan 85% asunnon arvosta (aiemmin 90%), ensiasunnonostajilla 95%. Päätös tulee voimaan heinäkuun 2018 alussa.

Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen OPn Pankkitoiminnasta pitää tärkeänä etsiä ja ottaa tarvittaessa käyttöön keinoja, joilla estetään kotitalouksien ylivelkaantuminen. Lainakaton kiristämisestä hän on kuitenkin eri linjalla Finanssivalvonnan kanssa.

– Asuntoluottokannan tämänhetkisen kasvuvauhdin näkökulmasta enimmäisluototussuhteen prosenttiosuuden kiristämiselle ei ole perusteita. Merkittävää osaa kotitalouksien velkaantumisen kasvusta selittävät sellaiset velat, joiden ottamiseen lainakaton kiristämisellä ei ole suoranaista ohjaavaa vaikutusta. Tällaisia velkoja ovat esimerkiksi pikavipit ja muut kulutusluotot sekä asuntoyhteisölainat, kommentoi Pölönen.

Kotitalouksien nettovelat vähentyneet, asuntolainojen määrän kehitys vakaata

Jouko Pölönen näkisi myös positiivisen luottorekisterin lainakattoa pätevämpänä keinona velkaantumisen hillitsemiseen. Positiiviseen luottorekisteriin kerättäisiin kaikki henkilön lainat, mahdollisesti myös pääomat ja tulot.

Pölönen toteaakin, että kotitalouksien velkaantumisen ohella pitäisi tarkastella myös kotitalouksien kokonaisvarallisuutta ja sen jakautumista.

– Kotitalouksien nettovelkaantuneisuus on itse asiassa laskenut. Asuntoluottokantakin kasvaa rauhallista vauhtia: vuotuinen kasvuvauhti on jopa hidastunut kahden viime vuoden aikana ja se oli tammikuussa 2018 hyvin maltilliset 2,0 prosenttia, huomauttaa Pölönen.

Asuntoluottokannan kasvuvauhti on tällä hetkellä huomattavan hidasta verrattuna esimerkiksi finanssikriisiä edeltävään aikaan, jolloin kasvuprosentit olivat pitkiä ajanjaksoja 10–15 prosenttia. Myöskään uusien luottojen määrässä ei Suomen Pankin tilastojen mukaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Pidemmällä aikavälillä tekemistä olisi Jouko Pölösen myös asuntojen lisäkaavoituksessa ja tarpeettoman sääntelyn purussa: näin pystyttäisiin parhaiten lisäämään asuntojen tarjontaa ja tasapainottamaan asuntojen hintakehitystä sekä kotitalouksien velkaantumiskehitystä.

OP sosiaalisessa mediassa