Anne on kunnostanut jo neljä vanhaa puutaloa: “Minulle on tärkeää, että kotona on tilaa toteuttaa omia haaveita”

Kotkalainen Anne Kainlauri on ostanut ja remontoinut useita vanhoja taloja, jotka ovat ulkopuolisten silmin näyttäneet mahdottomilta projekteilta. Vanhan kunnostaminen on ollut Annelle mahdollisuus yhdistää elämäntapa, harrastus ja yrittäminen.

Kauhea rähjä. Kummitustalo. Pommi.

Jo ennen kuin Anne Kainlauri oli astunut sisään nykyiseen kotiinsa ensimmäistäkään kertaa, hänen teini-ikäisillä lapsillaan oli talosta selkeä mielipide. Se ei ollut kovin mairitteleva.

Anne ja lapset olivat asuneet samalla asuinalueella Kotkan Katariinassa aiemminkin ja tunsivat kohteen ulkonäöltä.

– Taloa asutti tuolloin yksin vanha mies. Myöhemmin se oli jäänyt tyhjilleen, Anne kertoo.

1930-luvun lopun rakennus oli autioitunut ja joutunut melko huonoon kuntoon. Ala- ja yläkerran kuistit olivat romahtamaisillaan. Maali rapisi peltikatosta. Sisätiloja peittivät muovimatot ja seiniä perinteinen vihreä väri.

Kaikesta huolimatta Annella oli visio. Hän osti talon vain pari päivää sen jälkeen, kun se oli tullut myyntiin.

– Lapset sanoivat, että olen hullu. En hirveästi ajattele remonttipolkua etukäteen. Näen vain mahdollisuudet, Anne sanoo naurahtaen.

Anne puhuu kokemuksesta. Hän on remontoinut ja kunnostanut omin käsin yhteensä neljä vanhaa taloa, ja haaveilee jo uusista projekteista.

– Minulle on tosi tärkeää, että kotona on tilaa tehdä ja toteuttaa omia haaveita, Anne perustelee remontti-intoaan.

Purkaminen onnistuu, jos sorkkarauta pysyy kädessä

Vanhojen talojen historia ja sen pelastaminen alkoivat kiehtoa Annea ensimmäistä kertaa parikymmentä vuotta sitten.

Silloin hän muutti Helsingin Käpylään 1900-luvun alussa rakennettuun niin sanottuun virkamiestaloon ja aloitti alkuperäiskunnossa olleen huoneiston kunnostuksen.

– Kiinnostuin entisöinnistä ajan hengen mukaan. Otin selvää, mistä löytyy vanhoja tapettimalleja ja vanhoja heloja, mikä on oikeanlainen eriste juuri sen ikäiseen taloon ja miten paksulla laudalla taloa on aikoinaan vuorattu.

Perinteisestä restauroinnista tuli harrastus. Anne kierteli vapaa-ajallaan etsimässä materiaaleja eri puolilla Etelä-Suomea ja kyseli vertaistukea muilta vanhan kunnostajilta.

Seuraava perheen koti löytyi muutamien vaiheiden jälkeen Orimattilasta.

Kun Anne miehineen kurvasi talon pihaan pakkassäällä, pariskunnan lapset olivat vauva- ja taaperoiässä. Talon sisällä oli 14 astetta lämmintä. Kivijalka oli romahtanut yhdeltä kulmalta.

– Näimme talossa mahdollisuuksia. Vanha maalaistalo oli tosi kaunis, ja sen pihassa oli luhtiaitta. Hintakin oli kohtuullinen.

Anne sanoo, että hänellä on aina ollut rakennus- ja remonttitöihin peloton asenne.

– En tiedä, mikä remontoinnissa olisi vaikeaa. Tekemällä oppii. Otetaan esimerkiksi purkaminen. Se onnistuu, jos sorkkarauta ja vasara pysyvät kädessä. Tai jos jaksaa kantaa raskaita tavaroita, jaksaa varmasti myös remontoida.

Orimattilassa Anne oppi myös etsimään perinnerakentamiseen erikoistuneita ammattilaisia. Esimerkiksi romahtaneen kivijalan korjaamiseen piti löytää talon kengittäjä. Paikalle tuli kylältä vanhemman polven tekijä mukanaan sorkkarauta.

– Vieressä seurailimme, kun hän käänsi talon kulmakiven paikoilleen.

Anne Kainlauri repi autioituneen talon muovimatot pois ja kunnosti alla olleen lautalattian.

Kunnostamalla syntyi oma majoitusyritys

Orimattilasta Anne muutti perheineen Kotkaan kymmenisen vuotta sitten. Ensimmäinen Kotkan-koti oli lähellä nykyistä kotia ja sekin lähes alkuperäisessä kunnossa.

Kun ensimmäinen Kotkan-talo oli saatu kunnostettua, Anne rekisteröi yrityksen ja avasi talon yläkerrassa bed & breakfast -toiminnan.

– Kotimajoittaminen oli tuolloin vielä uutta, mutta kiinnosti myös muita.

Päätyökseen Anne toimii yrittäjyyskouluttajana ja -kehittäjänä. Oman majoituspalvelun rinnalla hän on toteuttanut vaihtoehtoisten majoituspalvelujen koulutuksia toisille aiheesta kiinnostuneille.

Annen mukaan kotimajoittajana voi kertoa alueen tarinaa ja antaa kohdevinkkejä räätälöidysti.

– Kotka on upea matkailukaupunki ympäri vuoden. On kiinnostavaa kuulla vieraiden odotuksista ja auttaa heitä matkasuunnitelmien tekemisessä.

Talo oli aikoinaan neljän perheen koti

Kodit ovat vaihtuneet elämäntilanteiden myötä. Ensimmäinen Kotkan-koti meni eron myötä myyntiin.

Ennen nykyistä kotiaan Anne ehti käväistä asumassa Kotkan keskustassa, mutta nykyisen kodin myynti-ilmoitus houkutti palaamaan Katariinan alueelle.

Neljässä vuodessa Annen kodissa on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista.

Anne on repinyt muovimatot lattioilta pois, hionut alta paljastuneet puulattiat ja maalannut ne kauttaaltaan kiiltävän valkoisiksi.

Kuperia seiniä Anne on suoristanut ja maalannut. Pojan huoneeseen on laitettu kokonaan uusi lattia, sillä edellinen oli romahtanut kokonaan. Alakerran kuistin portaat on uusittu ja kuisti kunnostettu.

Anne on myös purkanut melko monta seinää ja ovea ja siirtänyt sisäportaiden paikkaa kirvesmiehen kanssa. Talossa asui aikoinaan neljä perhettä, joten pohjaratkaisu oli neljän pienen huoneiston sokkelo.

– Purkuhommissa olen löytänyt talosta pieniä valokuva-albumeita ja kirjeenvaihtoa. On kiinnostavaa, miten liki toisiaan lapsiperheet ovat asuneet tässä talossa ennen.

Täytyy hyväksyä keskeneräisyys

Nyt kahden kerroksen noin 160 asuinneliötä ovat avarat, valoisat ja kauniisti vanhoilla tavaroilla sisustetut. Autiotalosta on kuoriutunut aikamoinen helmi.

Kunnostettavaa silti vielä riittää. Anne sanoo, että vanhan talon kunnostus on ikuisuuksien projekti, jos sen tekee historiaa kunnioittaen.

Nykyisin Anne ei suhtaudu kunnostukseen yhtä fanaattisesti kuin ensimmäisen kotinsa kanssa.

– Vanhojen helojen perässä kiertely on jäänyt vähemmälle ja tilalle on tullut hyvällä tavalla mutkien oikominen.

Mutta mikä saa jaksamaan ainaista remontointia?

– Olen hyvä hyväksymään keskeneräisyyttä. Heti ei tarvitse olla valmista. Välillä tietysti on väsyttänyt, kun elämään ei ole mahtunut kuin kaatopaikalla kiertäminen. Esimerkiksi viime kesänä minun oli tarkoitus kunnostaa kaikki kodin ikkunat, mutta kunnostin vain kaksi.

Kun remontoi vanhaa taloa, pitää hyväksyä, ettei kaikki tule valmiiksi hetkessä. Anne Kainlauri on oppinut elämään keskeneräisissä taloissa.

Omalla työllä säästää, vaikka rahaa palaa

Huonokuntoisten kotien kunnostaminen ja myyminen ei ole Annen mukaan tuonut rahallista hyötyä, vaikka hän on aina ostanut olevat talot edullisesti.

– Toki omalla työllä säästää remonttikuluissa ja majoitustoiminnasta tienaa, mutta kunnostustöissä rahaa palaa rakennusmateriaaleihin ja moneen muuhun. Olen laittanut isot summat rahaa yksistään kaatopaikkakeikkoihin. Myös asuntokaupan tilanne pienissä kaupungeissa on melko huono ja myyntiajat ovat pitkiä.

Jos omat taidot eivät ole riittäneet, Anne on käyttänyt remonttiapuna ammattilaisia.

– Kaikkea ei voi yksin tehdä, mutta avun kanssa pääsee pitkälle. Itse rohkaistuin suunnittelemaan muun muassa putkivetoja ja sähkötöitäkin, mutta yksin en lähtisi niitä toteuttamaan.

Haaveissa oma pieni kaupunkihotelli

– Kunnostusprojektit ovat olleet mahdollisuus yhdistää elämäntapa ja yrittäminen, Anne pohtii.

Viime vuonna hän oli mukana järjestämässä Lost in Katariina -tapahtumaa, jossa kävijät saivat kierrellä pihojen kulttuuritapahtumissa ja tutustua alueen historiaan.

Majoitustoiminta on nyt katkolla, sillä poika halusi muuttaa talon vuokrahuoneistoon.

Nykyinen koti vielä keskeneräinen, mutta Annen mukaan hyvä paikka elää. Tulevaisuuden rakennushaaveitakin löytyy.

– Voisi olla kivaa kunnostaa oma pieni kaupunkihotelli. Kotkasta tähän tarkoitukseen löytyy montakin potentiaalia kohdetta.

OP sosiaalisessa mediassa