Aina löytyy seuraa – yhteisöllisessä kerrostalossa kukaan ei jää yksin

Suomessa erityisesti ikäihmiset kärsivät yksinäisyydestä. Yksi ratkaisu yksinäisyyteen on Helsingin Kalasataman Kotisataman kaltainen yhteisöllinen talo, jossa muun muassa kokataan, siivotaan, joogataan ja pelataan korttia yhdessä.

Leena Vahtera, 72, kurkkaa alas kattoterassilta, joka kiertää talon ympäri. Nelihenkinen joukko pelaa pihalla petankkia. Merinäköala houkuttelee jäämään terassille kesäisestä tihkusateesta huolimatta. Näkymä avautuu kauas Itä-Helsinkiin ja keskustaan saakka.

– Ai niin, tänäänhän on perjantai eli petankkipäivä! Liikuntaa talossa järjestetään vaikka kuinka. Talossa käy jooga- ja pilatesohjaaja, ja yksi asukas vetää muille kiertoharjoittelua. Sauvakävelyporukka kiertää kolmesti viikossa Mustikkamaata.

Aivojumppaa on tarjolla palapelien ja kortinpeluun muodossa. Yhteistiloissa tehdään puutöitä, hoidetaan kasveja ja järjestetään leffailtoja. Mehumaijaa lainataan sesonkiaikana ja porakone löytyy harrastehuoneesta.

– Aina joku auttaa, että taulut saa seinälle, jos ei itse osaa, Vahtera toteaa.

Aluksi kuherruskuukausi

Leskeksi vuonna 2007 jäänyt Vahtera on Kotisataman konkareita. Hän bongasi taloprojektin aikanaan netissä ja on ollut mukana suunnitteluvaiheesta saakka. Yhteisöllinen taloyhtiö, jossa jokaisella on oma koti, tuntui hyvältä ajatukselta. Kotisatamassa kyse ei ole kommuunista, jossa myös asuinhuoneistot jaettaisiin, mutta yhteisiä tiloja on 500 neliötä.

– Päätöksiä tehdään yhdessä. Asukkaat saivat jo alussa kertoa, mitä haluavat tehdä ja miten haluavat elää. Rakennusvaiheessa yhteyksissä oltiin sen verran, että lähes kaikki tunsivat toisensa muuttaessa nimiltä.

Ensimmäisinä kuukausina asukkaiden välillä oli vieraskoreutta. Sittemmin muun muassa liian vähistä autopaikoista on käyty kiivastakin keskustelua.

– Eihän pariskuntakaan voi asua yhdessä kokonaan riitelemättä, miten sitten 82 ihmistä? Kaikesta on kuitenkin selvitty.

Sinkkukotien Suomi

Euroopan mittakaavassa eniten yksineläjiä löytyy Suomesta. Suomen 2,6 miljoonasta kotitaloudesta sinkkukoteja on miljoona. Yhden hengen talouksia on eniten juuri eläkeläisissä. Leena Vahterakin toteaa, että ikäihmisten yksinäisyys on Suomessa jo terveysongelma. Se on myös yksi syy siihen, että Vahtera asuu Kotisatamassa.

– 87-vuotiaana kuollut äitini asui omakotitalossa Espoossa eikä lopulta päässyt enää edes kauppaan. Vietin lauantait äitini luona ja hoidin hänen asioitaan, mutta arkisin olin töissä. Äitini viimeiset vuodet kuluivat sohvalla telkkaria katsoen. Hän oli hirvittävän yksinäinen, ja tuntui pahalta seurata sitä vierestä.

Aktiiviset Seniorit -yhdistys, jonka aloitteesta Kotisatama-talo suunniteltiin, sai alkunsa muutaman ihmisen huolesta siitä, miten itsen käy sitten, kun vanhenee.

– Meilläkin on perheettömiä asukkaita, joiden lähipiiri on pieni tai sellaista ei ole. Yhteisössä asuessa ei jää kotiinsa nalkkiin, vaikka sairastuisi tai menettäisi liikuntakyvyn. Aina on porukkaa soittelemassa perään ja huolehtimassa, jos jotakuta ei ole hetkeen näkynyt.

Asukkaaksi valinnan perusteella

Talossa ei ole henkilökuntaa saati päällikköä, joka sanoisi, missä kaappi seisoo. Taloyhtiön hallitus hoitaa talouteen ja kunnossapitoon liittyvät asiat ja muista asioista päätetään asukaskokouksissa.

Asukkaaksi Kotisatamaan haluavat haastateltiin ennen asunnon ostopäätöstä, koska haluttiin varmistaa, ettei kukaan muuta taloon väärin odotuksin.

– Haastattelussa kerroimme Kotisataman periaatteista. Jokainen allekirjoitti sopimuksen, jossa sitoutui kokkaamaan tai siivoamaan yhteisiä tiloja. Kaikki muu toiminta on vapaaehtoista.

Itse saa valita, siivoaako vai kokkaako. Mikään työ ei kuitenkaan kaadu yhden tai parin ihmisen harteille.

– Eräs nuorempi työssäkäyvä pariskunta myi asuntonsa alkuvaiheessa. Työviikon jälkeinen siivousurakka turhautti, koska he eivät ehtineet nauttia kovin paljon yhteisöllisen asumisen hyvistä puolista.

Kotisataman asukkaat on jaettu kuuteen 12–14 hengen työryhmään terveydentila huomioiden. Noin puolet ryhmästä kokkaa, loput siivoavat. Ryhmä päättää ruokalistan ja julkaisee sen edellisellä viikolla, ja ateria maksaa asukkaalle 4,50 euroa. Ruoanvalmistaminen yhdessä on ekologista, hauskaa ja taloudellista. Työvoimakustannuksia ei ole, ja vesi ja sähkö maksetaan yhtiövastikkeessa.

Talon ikäraja on 48 vuotta. Talon keski-ikä on hieman päälle 70 vuotta, ja vanhimmat asukkaat ovat kahdeksankymppisiä. Kotisataman 82 asukkaan joukossa on 19 pariskuntaa, yksin asuvia miehiä on neljä ja loput ovat naisia.

– Talossa on syttynyt yksi romanssikin, joka sai alkunsa talon asukkaiden yhteismatkalla Nizzassa.

OP sosiaalisessa mediassa