30 000 euroa parissa vuodessa – näin Hilkka ja Minja säästivät ensiasunnon käsirahan

Hilkka Rissanen ja Minja Koskela huomasivat, että säästäminen on helpompaa, kun on selkeä kohde ja tavoite.

Hilkka Rissanen pisti jopa 750 euroa palkastaan sivuun säästääkseen ensiasunnon käsirahaa varten.

Hilkka Rissanen, 30, kiihdytti säästötahtiaan maalin lähestyessä. Hänen onnistui säästää puolison kanssa 30 000 euron käsirahan kahdessa ja puolessa vuodessa.

Kolmisen vuotta sitten Hilkka Rissanen päätti puolisonsa kanssa, että seuraava tavoite elämässä voisi olla asunnon ostaminen. Pari oli asunut yhdessä muutaman vuoden, mutta nyt molemmat olivat työllistyneet omalle alalleen Helsingissä. Molemmat perustivat itselleen asuntosäästötilin, jonne he alkoivat kerryttää säästöjä. Tavoitteena oli, että käsiraha asuntoon on säästetty kolmen vuoden sisällä.

– Tiliä perustaessa sovimme pankkivirkailijan kanssa, että minulta lähtee joka kuukausi 250 euroa asp-tilille.

Rissanen siirtyi samoihin aikoihin pienituloisesta apurahatutkijan työstä tuottajaksi, jossa palkka oli parempi. Puolessa vuodessa hän huomasi, että summan saa itse asiassa säästettyä aika vaivattomasti ja korotti säästön osuuden 500 euroon.

– Oli hyvä kokeilla aluksi, miltä 250 euron säästäminen tuntuu.

Puolentoista vuoden kohdalla Rissasen työnkuva muuttui vaativammaksi, minkä myötä hänen palkkansa nousi. Hän päätti tietoisesti olla nostamatta elintasoaan ja korotti säästösumman 750 euroon kuukaudessa.

Vakituisen kuukausisumman lisäksi Rissanen siirsi asp-tililleen lomarahat ja veronpalautukset.

– Kaikki ylimääräiset summat oli helppo laittaa suoraan säästöön, kun ne tuntuivat siltä kuin eivät olisi ollenkaan omia rahojani.

Viimeisenä säästövuotena pariskunta päätti olla matkustamatta ja viettää kesälomat edullisesti Suomessa mökillä, jotta rahaa säästyisi. Rissanen punnitsi tarkkaan isoja hankintoja, ja kysyi jokaisen kohdalla, haluaako hän oikeasti tämän, vai säästäisikö summan asuntoa varten.

– Säästämisestä tuli pieni addiktio, sain kiksejä, kun säästösumma kasvoi tilillä.

Rissanen uskoo, että säästökausi muokkasi pysyvästi hänen kulutustottumuksiaan. Hän ei ennenkään ollut kova shoppailija, mutta nykyään hän ei osta juuri ollenkaan uusia vaatteita.

– Samalla iski ilmasto- ja ihmisoikeusahdistus, joten omaan kuluttamiseen oli helppo suhtautua kriittisesti.

Kun sitten säästössä alkoi olla yhteensä 30 000 euroa, Rissanen ryhtyi katselemaan asuntoja puolisonsa kanssa. Aluksi tarkoitus oli ostaa kaksio Hermannista tai Alppilasta, mutta lopulta pari päätyi neliöön Maunulasta, jossa samalla hinnalla saa enemmän neliöitä.

Asunnon löytäminen ja ostaminen tuntui Rissasesta mielettömän hienolta.

– Vaikka tykkäsimme vuokra-asunnostamme tosi paljon, omaan asuntoon suhtautui ihan eri tavalla. Laitoimme esimerkiksi ensimmäistä kertaa jouluna ovikranssin ja valot parvekkeelle.

Myös säästösumman kokoon saaminen toi itsevarman olon. Asunnon ostamisen jälkeen pari on jatkanut säästämistä, nyt he säästävät elokuisia häitään varten, korkojen nousua varten sekä ylimääräistä puskuritiliä ihan muuten vain.

– Kun on kerran onnistunut säästämään näin ison summan, tuntuu sitä, että pystymme siihen myös uudestaan.

Minja Koskela säästi käsirahaa ensiasuntoa varten, vaikka ei tiennyt mihin kaupunkiin asettua.

Minja Koskela, 31, säästi asuntoon pikkuhiljaa seitsemän vuoden ajan ja osti ensiasunnon vasta, kun hän tiesi, mihin kaupunkiin haluaa jäädä.

Kun Minja Koskela sai vuonna 2013 ensimmäisen oman alan työpaikan musiikinopettajana, hänestä tuntui luonnolliselta alkaa laittaa palkasta rahaa sivuun, jotta jonain päivänä hänellä olisi asunnon ensiasunnon käsiraha koossa.

– Systeemini oli sellainen, että jaoin palkan kolmeen osaan: tietty summa säästötilille, loput käyttöön ja humpuutteluun.

Koskelalla oli määräaikainen työsuhde Turussa eikä hän ollut lyönyt elämässään lukkoon sitä, missä hän asuu tai tekee tulevaisuudessa töitä. Sen hän kuitenkin tiedosti, että jossain vaiheessa asunto kannattaa ostaa.

– Olisi ollut hölmöä olla säästämättä, kun kerran pystyin säästämään.

Koskela ajatteli, että niin kauan kun hän asuu vuokralla, asumismenojen on oltava pienet. Siksi hän asui Turussa kaupungin vuokra-asunnossa.

– Mieluummin tingin sijainnista ja laitan sen rahan säästöön.

Vuonna 2015 Koskela kävi ensimmäisen kerran juttelemassa pankissa siitä, paljonko hänen olisi mahdollista saada asuntolainaa. Kun pankkivirkailija sanoi, että koossa pitäisi olla 10 000 euroa, jotta saisi lainaa noin 140 000 euron asuntoon Turussa. Koskela rupesi säästämään tarmokkaammin.

Lopulta hänen onnistui säästämään tuplat vaaditusta summasta, sillä hän ei edelleenkään osannut sanoa, jääkö Turkuun vai ostaisiko asunnon muualta. Viimein hän päätyi ostamaan poikaystävänsä kanssa asunnon Helsingistä, kaupat tehtiin tammikuussa 2019.

– Lopulta teimme päätöksen aika nopeasti, kun molemmilla oli omat lainalupaukset. Ajatus asunnon ostamisesta oli kypsynyt niin monta vuotta.

Tutustu seuraavaksi:

Ensiasunnon ostajan opas

ASP: kaikki mitä sinun pitää tietää säästämisestä, tilistä ja lainasta

OP sosiaalisessa mediassa