Entistä harvemmalla nuorella on asuntolainaa – miksi näin?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Entistä harvemmalla nuorella kotitaloudella on asuntolainaa. Tilastojen mukaan alle 34-vuotiaiden kotitalouksista asuntolainaa oli 30 %:lla vuoden 2017 lopulla. Vielä kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 38 %.

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Syitä tähän voi olla monia. Finanssikriisin jälkeen nuorten ikäluokkien tulokehitys on ollut muita ikäryhmiä heikompaa. Tuoreimmat vertailutilastot ovat valitettavan vanhoja (vuodelta 2016), mutta ne kertovat, että nuorten ikäluokkien käytettävissä olevat rahatulot eivät käytännössä kasvaneet vuosina 2006-2016. Tämä on voinut tehdä nuoret varovaisemmiksi ja johtanut toisaalta siihen, että kaikki eivät pysty ostamaan asuntoa vaikka haluaisivatkin.

Nykyään nuoret perustavat perheitä aiempaa myöhemmin, mikä monella siirtää myös ensimmäisen asunnon hankintaa. Myös vertailukohta ennen finanssikriisiä oli aikaa, jolloin asuntojen hinnat nousivat ripeästi, talouskasvu oli vahvaa ja asuntokauppa kävi ripeästi.

Paljon puhutaan myös asenteiden muuttumisesta ja siitä, että erityisesti nuoret ikäryhmät eivät halua enää omistaa asuntoaan. Vuokralla asuvien henkilöiden määrä onkin kasvanut, etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Meillä ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, kuinka paljon tämä johtuu asenteiden muutoksista ja kuinka paljon siitä, että nuorilla ei yksinkertaisesti ole varaa hankkia asuntoa haluamiltaan alueilta. Itse veikkaan, että jälkimmäinen syy on merkittävämpi.

OP tiedusteli äskettäin kyselytutkimuksessa ihmisten asumisesta. Kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista 45 prosenttia kertoi, ettei omista asuntoa. Näiltä vastaajilta kysyttiin lisäksi syytä siihen, miksi he ovat jättäneet asunnon ostamatta. Nuorista ei-asunnonomistajista reilut 10 % vastasi, ettei asunnon omistaminen kiinnosta. Selvästi enemmän mainintoja sai tulojen tai vakuuksien riittämättömyys.

Näkyykö noususuhdanne nuorten innossa hankkia asuntoja?

Suomen taloudella on mennyt jo muutaman vuoden ajan varsin hyvin. Työllisyyskehitys on ollut erinomaisen hyvää ja kotitalouksien tulot ovat kasvussa. Vaikka yleinen suhdannetilanne osoittaa jo heikkenemisen merkkejä, kotitalouksien tilannetta tukee moni tekijä. Näkyykö tämä myös nuorten asunnonostoinnossa?

Selviä merkkejä tästä on ilmassa. OP:n saamissa lainahakemuksissa ensiasunnon ostajat aktivoituivat selvästi viime vuonna. Myös kuluttajabarometrin tiedot kertovat, että etenkin yli kolmekymppisten asunnonostoaikeet ovat nousussa, joskin saatavissa oleva ikäjaottelu on siinä varsin karkea.

Kannattaako oma koti omistaa?

Omistusasuminen on edelleen mitä mainioin asumisen muoto. Jossain kun on joka tapauksessa asuttava, voi samalla ”maksaa vuokraa itselleen”. Asuntolainan lyhennys pakottaa säästämään ja kerryttämään varallisuutta. Ihmisten tilanteet, toiveet ja elämänvaiheet toki vaihtelevat, joten yksi malli ei välttämättä sovi tai ole edes mahdollinen kaikille. Asuntomarkkinoilla viime vuosina nähty hintojen eriytyminen on lisäksi on tuonut esiin sen seikan, että oma asunto ei aina ja kaikkialla ole välttämättä kohde, jonka arvo vuosien varrella nousee. Niinpä myös muu varallisuuden kartuttaminen omistusasunnon rinnalla kannattaa.

Lue lisää asuntomarkkinoiden käänteistä OP:n tuoreesta asuntomarkkinakatsauksesta.

Lue seuraavaksi:

Vuokralla vai omistusasunnossa? Vertasimme kahden asunnon asumiskuluja

OP sosiaalisessa mediassa