Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa rakennettavat kerrostaloasunnot olivat keskimäärin 62 neliön kokoisia. Nyt uudet asunnot ovat enää keskimäärin 45 neliön kokoisia. Asunnot ovat siis pienentyneet selvästi. Nykyään esimerkiksi 50 neliön kokoiset kolmiot eivät ole uudiskohteissa harvinaisia.

Moni asiantuntija onkin ollut huolissaan siitä, että suomalaiset asuvat yhtä ahtaammin.

Tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen Turun yliopistosta ei täysin jaa tätä huolta. Heinosen mukaan oleellista eivät ole pelkät asuinneliöt vaan koko asumisympäristö.

Yhteisiä tiloja taloihin

Ensinnäkin professori uskoo, että tulevaisuudessa niin sanottu monipaikkaisuus yleistyy. Monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että osa vuodesta asutaan esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla tai ulkomailla.

Toiseksi Heinonen toteaa, että asumisessa pitäisi ottaa huomioon myös kaikki yhteiset tai julkiset tilat, joihin koti ikään kuin laajenee.

– Jos asunto on pieni, taloyhtiön yhteistilat tai lähistön viihtyisät julkiset tilat, kuten kahvilat tai puistot, voivat toimia olohuoneen jatkeena, Heinonen huomauttaa.

Siksi taloyhtiöihin pitäisi rakentaa nykyistä enemmän yhteisiä tiloja. Heinosen mukaan yhteistilojen käsite onkin laajenemassa. Kyse ei ole vain taloyhtiön saunasta tai pesutuvasta.

Asuminen on tärkeämpää kuin työ

Voisiko talossa olla vaikka kuntosali? Yhteinen kasvimaa? Tai työskentelytila, jota esimerkiksi freelancereina työskentelevät voisivat käyttää? Heinonen patistaa rakennusliikkeitä ja taloyhtiöitä kokeilemaan uusia juttuja.

– Ja asukkaat pitää ottaa suunnitteluun mukaan. Taloyhtiöihin pitäisi saada sellaisia tiloja ja niihin sellaisia sisältöjä, jotka rikastuttavat ihmisten elämää, hän sanoo.

Heinonen muistuttaa, että asuminen on ihmisille jopa tärkeämpää kuin työ. Kaikki eivät käy töissä, mutta me kaikki asumme jossain. Siihen nähden asumisen sisältöjä on kehitetty yllättävän vähän. Heinosen mukaan asukkaat eivät edes tiedä, kenelle mahdollisia ideoita voisi esittää.

– Ihmisten asumiseen liittyviä toiveita tulisi kunnioittaa. Tosin ihmiset eivät aina tiedä, mitä he haluavat, mutta on myös niin, että ihmiset eivät tiedä, mitä kaikkea he voisivat toivoa, Heinonen sanoo.

Siksi ideoiden esittämiseen tarvittaisiin myös joitain mekanismeja.

Ilmastonmuutos huolettaa

Viime aikoina asumiskeskustelussa ovat alkaneet yhä enemmän korostua myös ympäristökysymykset. Heinosen mukaan osa suomalaisista haluaa tietoisesti vähentää kulutustaan ja lakata haalimasta omaisuutta. Tämä liittyy myös pienempiin asuinneliöihin.

Hän huomauttaa kuitenkin, että pelkästään ahtaasti asuminen ei auta ilmastonmuutoksen edessä. Meidän pitää tehdä muitakin muutoksia, kuten alkaa käyttää uusiutuvaa energiaa nykyistä enemmän.

Entä miten me asumme tulevaisuudessa?

Eläkeläiset ja opiskelijat yhteen

Teknologian kehittymisen odotetaan tuovan uutta myös asumiseen. Heinonen puhuu siirtymisestä “tietoyhteiskunnasta digitaaliseen merkitysyhteiskuntaan” ja toteaa, että me emme edes vielä tiedä, mitä kaikkea teknologialla voidaan tehdä.

Toinen asumiseen vaikuttava megatrendi on väestön vanheneminen. Suomessa on tavoitteena, että ihmiset saisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Mutta miten se käytännössä toteutettaisiin?

Muun muassa Helsingissä on kokeiltu sitä, että vanhustentalosta on vuokrattu muutama asunto opiskelijoille, ja nämä viettävät aikaansa myös vanhusten kanssa. Heinonen pitää ideaa hyvänä. Hän itse ehdottaa, että Suomessa kokeiltaisiin asuttaa esimerkiksi eläkeläinen ja opiskelija samaan asuntoon.

Ahtaat asunnot eivät ole tavoite

Vaikka ahtaasti asuminen saa professorilta synninpäästön, se ei tarkoita sitä, että edes Heinosen mielestä pienet asunnot olisivat mitenkään tavoiteltavia.

– Ei meidän pidä mennä siihenkään, että nimenomaan tavoiteltaisiin ahtaasti asumista, professori sanoo.

Viime kädessä talous määrittää aina sitä, miten ja missä ihmiset voivat asua. Heinonen muistuttaa, että ihminen voi olla hyvinkin tyytyväinen päästessään asumaan haluamalleen alueelle – vaikka sitten vähän pienempään asuntoon.

Lopuksi hän toteaa, että jos pääkaupunkiseudulla asunnot ovat liian ahtaita, sitten pitää vaan muuttaa kauemmaksi.

– Eihän asuntojen ahtaus muualla mikään ongelma ole, professori sanoo.

Lue seuraavaksi:

Tässä talossa asuu kolme sukupolvea saman katon alla – Yhteiseloa ilman tarkkoja sääntöjä ‍