Sijoitusasunto kimpassa?

Moni haaveilee sijoitusasunnosta, mutta yhden ihmisen tai edes pariskunnan maksukyky ei välttämättä riitä. Vaan entä jos sijoitusasunnon ostaisikin kaverin kanssa tai isommalla porukalla? Mitä pitää ottaa huomioon ja kannattaako kaverisuhteen varaan rakentaa taloudellista sitoutumista?

Tuotepäällikkö Henna Mehtonen OP:lta kertoo, että sijoitusasuntojen ostaminen kaverin kanssa ei ole tavatonta.

– Kyllä näitä sijoitusasuntoja ostetaan myös kavereiden kanssa kimpassa. Suomalaisten kiinnostus sijoitusasuntoja kohtaan on muutenkin kovassa kasvussa. Luottomyöntökriteerit ovat samat kuin yksin tai puolison kanssa lainaa haettaessa, eli lainanhakijalla täytyy olla riittävä maksukyky ja löytyä tarvittavat vakuudet.

Sijoitusasunnon ostamisessa on kuitenkin enemmän riskejä kuin oman asunnon ostamisessa, ja niistä kannattaa olla tietoinen ennen ostopäätöstä.

Yhteinen sijoitus, omat lainat

Liikkeelle kannattaa Mehtosen mukaan lähteä siitä, että vaikka asunto ostetaan yhdessä, jokainen ottaa oman lainan, josta huolehtii itsenäisesti.

– Pariskunnat ottavat yhteisiä asuntolainoja, mutta kavereiden sijoittaessa asuntoon kannattaa kaikkien ottaa omat lainat. Tämä kannattaa esimerkiksi siksi, että omalle lainalle voi kukin sopia omaan talouteen sopivan takaisinmaksuohjelman ja turvata omaa taloutta myös korkokatolla tai takaisinmaksuturvalla.

Toinen muistettava asia on, että vaikka asunto otettaisiin yhdessä, omarahoitusosuuksien ja lainojen ei tarvitse olla saman suuruisia. Jos esimerkiksi kolme kaverusta haluaa ostaa yhdessä asunnon, yksi heistä voi ostaa 50 prosentin ja kaksi 25 prosentin osuuden.

Panttaanko oman kodin?

Kun ostaa sijoitusasunnon, kyseinen asunto on aina lainan ensisijainen vakuus. Jos lisävakuudelle on tarvetta, voidaan sellaisena käyttää esimerkiksi omaa omistusasuntoa.

Tällöin päästäänkin yhden pohdittavan kysymyksen ääreen: haluaako varmasti laittaa esimerkiksi oman perheen kodin kaveriporukalla omistettavan sijoitusasunnon vakuudeksi?

– Vaikka lainat olisivat erilliset ja jokainen sitoutuu vain omaan osuuteensa, käytännössä joutuu kuitenkin kantamaan riskiä myös toisen osuudesta, Mehtonen muistuttaa.

Otetaanpa esimerkki. Antti ja Benkku päättävät ostaa sijoitusasunnon yhdessä, ottavat erilliset lainat ja omistavat asunnon siis puoliksi. Asunnon vakuusarvo on noin 70 prosenttia.

Sitten Antin työpaikalla käydään yt-neuvottelut ja Antti menettää työpaikkansa. Mitä tapahtuu sijoitusasunnolle?

– Jos toinen kaveruksista ei selviä lainanlyhennyksistä, voi tässä kohtaa asunnon myynti tulla ajankohtaiseksi. Benkulla on mahdollisuus lunastaa toisen osuus itselleen, mikäli hänen taloutensa sen sallii.

Asunnon myyntiin tarvitaan molempien suostumus.

– Tietenkin on myös mahdollista, että joku kolmas osapuoli lunastaa Antin osuuden. Mutta sellaista, joka tahtoisi ostaa puolikkaan asunnon, ei välttämättä ihan helpolla löydä.

Saako kaverisi tietää tulosi?

Mehtonen kehottaa myös miettimään, onko itse varmasti valmis tuomaan kaverisuhteeseen täyden avoimuuden omista raha-asioistaan.

– Vaikka kaikilla osapuolilla olisi omat lainat, yhteistä asuntoa hankkiessa pitää olla valmis selvittämään toisille osapuolille omat tulonsa, velkansa ja varallisuutensa. Toinen on vakuudenantajana, kun asunto ostetaan yhteisesti ja silloin jokainen kimppaan lähtevä saa tietää toisen osapuolen taloudellisen tilanteen.

Myyntitilanteessa olisi myös hyvä löytää yhteinen sävel mahdollisimman vaivattomasti.

– Myyntiin tarvitaan kaikkien omistajien suostumus. Jos yksi haluaa jäädä odottelemaan parempia aikoja ja toiset haluavat myydä, voi lopulta käydä niin, että myyntihaluton osapuoli alkaa laittaa kapuloita rattaisiin myynnin suhteen. Se voi tarkoittaa, että kaverisuhteet ajavat karille lopullisesti.

Sijoitusasunnon vuokrat, hoitokulut ja ylläpitokulut tarkastelussa

Sijoitusasunnon hankinnassa on aina olemassa myös vuokralaisriski: jos vuokralainen vaihtuu usein tai jättää jälkeensä remontoitavaa asunnossa, täytyy löytyä valmiutta kattaa näistä johtuvat kustannukset.

– Kun asunto on ostettu nimenomaan sijoituskäyttöön, ei kodiksi, silloin toive totta kai on, että asunnon arvo ei paljoa laskisi.

Mehtonen muistuttaa, että pankki ei anna määräyksiä siihen, miten vuokratulot tai asunnon hoitokulut jaetaan.

– Mutta jotenkin ne on jaettava, ja mieluusti omistusosuuden mukaan tasapuolisesti. Näistä asioista on parempi sopia etukäteen ja mieluiten kirjallisesti.

Paperille kannattaakin laittaa ylläpitokulut, suunnitelma sille, miten katetaan tulonmenetykset, jos sijoitusasunto seisoo välillä tyhjillään sekä käytännön asiat vuokralaisen valinnasta asunnon mahdollisiin remontteihin ja ylläpitoon. Etukäteen kannattaa myös sopia mahdollisesta etuosto-oikeudesta, mikäli yhdelle kaveruksista tulee myyntihalukkuutta ennen muita.

Entä asuntosijoitus muulla tavoin?

Mehtonen kehottaa myös selvittämään eri vaihtoehdot. Jos tuntuu, että sellaisia kavereita ei löydy, jonka kanssa haluaa lähteä isoa sijoitusta tekemään, on olemassa myös rahastoja, joissa voi sijoittaa sijoituskiinteistöihin.

– Tällöin pääsee kiinni asunto- ja kiinteistömarkkinan arvonnousuun vähän pienemmällä rahalla ja pienemmällä käytännön säätämisellä kuin sijoitusasuntoa ostaessa, Mehtonen vinkkaa.

Lue myös:

Haaveissa asuntosijoittaminen?

Näin paljon asuntosijoittaminen tuottaa

OP sosiaalisessa mediassa