Katja laittoi kaikki säästönsä ensimmäiseen sijoitusasuntoon – nyt hänellä on jo kahdeksan asuntoa

Katja Kurkinen osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa 32-vuotiaana. Asuntosijoittaminen vei heti mennessään. Sama trendi näkyy nyt sijoitusmarkkinoilla. Naisten kiinnostus asuntosijoittamiseen kasvaa.

Katja Kurkinen ei epäröinyt vaan sijoitti koko säästöpottinsa, 38 000 euroa, miellyttävään kaksioon vuonna 2014. Rovaniemellä sijaitseva asunto oli Kittilästä kotoisin olevan Kurkisen ensimmäinen ostokohde.

– Minulla oli vahva näkemys, että se oli oikea juttu. Ajoituksellisesti niin olikin, hän kertoo.

Siitä se lähti. Kokemus alkoi karttua, ja syksyllä 2020 Kurkisen omistuksessa on jo kahdeksan asuntoa. Strategia on selkeä: ostolistalle valikoituvat vain uudiskohteet.

Kurkinen lienee matkustellut ahkerasti tutustuakseen eri sijaintipaikkoihin, sillä Rovaniemen ohella hänellä on asuntoja Levillä, Joensuussa, Tampereella ja Turussa.

– En ole koskaan käynyt Joensuussa! Hyvä ystävä auttoi siellä.

Onpa kiinnostavaa. Mikä asunnonvalinnassa on sitten tärkeää, jos paikkaa ei tarvitse tuntea henkilökohtaisesti?

– Sijainti. Eikä pelkkä kaupunki riitä, vaan alue. Sen pitää olla haluttu, myös viidentoista vuoden päästä.

Reissaamisen sijaan Kurkinen on syventynyt kaupunkien kaavoitukseen, liikennesuunnitelmiin ja kasvunäkymiin. Häntä kiinnostaa, mistä käsin ihmisten on helppo kulkea, sillä hyvien kulkuyhteyksien yhteyteen syntyy palveluita ja asutusta. Muun muassa raitiovaunu- ja metroratojen varrelle nousee runsaasti kiinnostavia sijoituskohteita.

Mielekästä ostettavaa löytyy luonnollisesti myös vanhasta rakennuskannasta. Päätöksenteon tueksi Kurkinen kehottaa perehtymään taloyhtiön tilinpäätökseen ja selvittämään, miten taloyhtiö toimii.

– Taloyhtiön hallituksen on oltava hyvä. Haluaisin puhua puheenjohtajan kanssa kuullakseni korjauksista. Jos korjauksia venytetään, se voi olla katastrofi sekä asukkaille että asuntosijoittajalle.

Hälytyskellojen pitäisi soida, jos asunnon hinta on alhainen.

– Matalan hinnan syy voi olla jokin riita. Asuntoyhtiössä riidellään vaikkapa aidan väristä.

Asuntosijoittaminen kiinnostaa naisia

Asuntosijoittaminen vaatii ilmiselvästi paneutumista hyvin moninaisiin asioihin.

Kurkinen on kartuttanut omaa osaamistaan luottamustehtävässä Suomen Vuokranantajien Varsinais-Suomen aluepäällikkönä. Järjestön teettämän tutkimuksen mukaan keskiverto naispuolinen asuntosijoittaja on 55-vuotias vantaalainen opettaja, jolla on yhdestä kolmeen asuntoa.

Naisten asuntosijoittaminen on ylipäänsä kasvava ilmiö. OP:n keräämän aineiston perusteella asuntosijoittajista vain kolmasosa on naisia, mutta määrä on hienoisessa kasvussa. Naiset myös aloittavat asuntosijoittamisen hieman vanhempina kuin miehet ja hakevat hieman pienempiä lainoja sijoitusasuntoihin kuin miehet.

Katja Kurkinen on kaukana perusjaanasta. Hän on 38 vuotta, työskentelee päätyökseen Pohjola Vakuutuksen vakuutusasiamiehenä nykyisessä kotikaupungissaan Turussa ja omistaa lähemmäs kaksinumeroisen määrän sijoitusasuntoja.

Mutta miksi avoliitossa elävä yhden tyttären äiti sijoittaa asuntoihin eikä esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin?

– Asuntosijoittaminen on riittävän hidastempoinen sijoitusmuoto tällaiselle yksinkertaiselle ihmiselle, Kurkinen letkauttaa. – Pörssissä voi tehdä enemmän tuhoa.

Asuntoa ei osteta tai myydä äkkiseltään toisin kuin esimerkiksi osakkeita, joiden määrää voi lisätä ja vähentää päivänuutisten pohjalta. Kurkinen muistuttaa, että asuntosijoittajan kvartaali on kaksikymmentäviisi vuotta. Nopeita voittoja on turha odottaa.

– Sijoitusasunnot tuovat vakautta ja melko varmaa kassavirtaa. Ne ovat hyvä lisä, jos haluan tehdä provisiopohjaista työtä, sanoo vakuutusasiamies Katja Kurkinen.

Tasainen vuosituotto matalalla riskillä

Kurkisen tavoite on saada tasaista tuloa palkan kylkeen, sillä vakuutusasiamies tekee töitä provisiopalkalla, eikä tulevan kuukauden tienestiä voi aina tarkkaan arvioida.

– Kiittelin itseäni keväällä. Koronan ja lapsen kotikoulun vuoksi oli vaikea keskittyä töihin, mikä näkyi tuloissa. Sijoitusasunnot tuovat vakautta päätulojen heitellessä.

Kurkisen sijoitusasunnoista saama vuosituotto on viitisen prosenttia. Se on sijoittajan mielestä riskiin nähden riittävä. Asuntojen määrän kasvaessa Kurkinen on ottanut lainaa, ja tätä nykyä hänellä on velkaa noin 60 prosenttia asuntojen arvosta.

Asuntosijoittajan paras ystävä on pankki, säästeliäästi elävä Kurkinen toteaa.

– Pankki myöntää lainaa vain, jos sijoittaja itse ymmärtää, mitä on tekemässä.

Kurkisen oma ymmärrys on karttunut kohisten sitten ensiasunnon. Hän tietää, mitä sijainnilta pitää vaatia ja millainen vuokralainen on valittava. Hyvä vuokralainen haluaa asua juuri kyseisessä asunnossa, hän on maksukykyinen ja asumistaitoinen.

– Moni ei tiedä, että suihkukaivosta pitää poistaa hiukset, Kurkinen selventää.

Pienet asumiseen liittyvät haasteet eivät ole Kurkiselle ongelma, ja jos vuokralaisen elämäntilanne muuttuu ja vuokranmaksu takkuilee, hän tekee vuokralaisen kanssa maksusuunnitelman.

Häiriöihin ja riskeihin Kurkinen on varautunut. Excel-taulukot todistavat, että hän pärjäisi, vaikka asuntojen hinta putoaisi 30 ja vuokratuotot 50 prosenttia.

– Tykkään Excelistä!

Kurkinen solmi henkivakuutuksen siltä varalta, että hänelle tapahtuisi jotain ja asunnot siirtyisivät tyttärelle. Tytär selviäisi edunsaajana perintöveroista. Elämänlaatua turvaavat myös eläkevakuutus sekä puolison purjevene. Sen matkassa on mukava kruisailla Airiston aalloilla.

Lue myös:

Kuinka välttyä riskisijoitukselta sijoitusasuntoa hankkiessa?

Asuntolainalaskuri auttaa sinua suunnittelemaan sinulle sopivan laina-ajan ja kuukausierän.

OP sosiaalisessa mediassa