Mökkielämä on ihmisoikeusloukkaus

Tuomas Rajala
Tuomas Rajala

op.median toimituspäällikkö

Suomalaisen kesäloman resepti on yksinkertainen. Otetaan juhannuksesta neljä viikkoa vapaata ja suunnataan mökille 400 kilometrin päähän kotoa. Kun kaupungin sykkeessä on kuritettu itseään 11 kuukautta, on vihdoin aika päästää irti oravanpyörästä.

Tuomas Rajala
Tuomas Rajala

op.median toimituspäällikkö

Mökillä on rentouttavaa. Vihdoin sitä saa siivota, pyykätä, kuopia maata, öljytä terassin, korjata laiturin, maalata ikkunanpuitteet, tyhjentää huussin, tervata veneen, hakata halkoja, hävittää rottia, polttaa hyttyssavuja, käydä kaupassa kuusi kertaa päivässä ja kestitä mökittömiä sukulaisia ja tuttavia.

Aiemmin olin myös sitä mieltä, että mökillä ei kuulu olla mukavuuksia. Sähköttömässä mökissä ei pidä olla mitään muistuttamassa ankeasta kaupunkilaiselämästä. Vesi pitää kantaa kaivosta ja ruoka valmistaa avotulella.

Mökki on työleiri, joka on konseptina ihmisoikeuksia loukkaava. Edes elinkautisvankeja ei voi sijoittaa olosuhteisiin, joita me suomalaiset pidämme sellaisina, joissa ”sielu oikeasti lepää”. Tuollaiseen kohteluun ihmisoikeusjärjestöt puuttuisivat heti.

"Loma-asunnolla" töitä paiskitaan kukonlaulusta auringonlaskuun. Uusi projekti odottaa edellisen päätyttyä, eivätkä känsäiset kädet saa hetken lepoa. Kaikki tehdään vailla korvausta ja lapsityövoima on itsestäänselvyys.

Minäkin uskoin pitkään oma mökin eheäksi tekevään voimaan, kunnes tajusin sen olevan silkkaa huijausta. Mökki ei tee auvoisaksi, päinvastoin. Olen parikymmentä vuotta haaveillut omasta mökistä. Juuri äsken tajusin, etten haluakaan sellaista vaivoikseni.

Vietin tämän juhannuksen mökillä. Se oli juuri sellainen kuin omissa haaveissani on siintänyt: tunnelmallinen tönö järven rannalla. Mökki oli valmistunut joskus 60-70-luvun taitteessa ja parhaat päivänsä se oli nähnyt aikaa sitten.

Kun pölähdimme paikalle tila-auto täynnä tavaraa ja astuimme sisään, haistoin tutun hajun. Tupa oli ilmiselvästi homeessa. ”Mökin haju”, kuten äitini tapaa sanoa. Eli oikeasti home. Mökin ei kuulu haista. Onneksi sisällä oli sentään TV, josta pystyi katsomaan päällä olevia jalkapallon MM-kisoja.

Ennen kuin mökillä pääsee oikeasti rentoutumaan, pitää purkaa tavarat, laittaa jääkaappi päälle, pestä sauna, virittää sängyt kuudelle hengelle ja alkaa välittömästi valmistaa ruokaa kenttäolosuhteissa. Saapumisesta kuuden tunnin jälkeen sitä pääsee nauttimaan mökkielämästä. Paitsi että siitä ei nauti, sillä kaikkea pitää tehdä kaksin verroin enemmän kuin kotona, että saa edes elämisen normitason ylläpidettyä.

Ainoa tapa oikeasti nauttia mökkeilystä, on vuokrata sellainen hyvältä paikalta pariksi viikoksi. Tönön on hyvä olla meren tai järven rannalla ja sieltä pitää löytyä kaikki normaalit mukavuudet: vesivessa, suihku, juokseva vesi, pesu- ja tiskikone, sähköt ja WIFI. Mitä uudempia ja hienompi, sen parempi.

Vaikka mökin vuokraaminen viikoksi maksaisi pari tonnia, on se silti huomattavasti halvempaa kuin maksaa useampi kymppitonni mörskästä, johon ei oikeasti haluaisi edes mennä.

OP sosiaalisessa mediassa