Yhteinen kierrätysjäteastia ja 8 muuta vinkkiä ekologiseen asumiseen omakotitalossa

Omakotitalossa asuva voi vähentää hiilijalanjälkeään arjen ekoteoilla – olipa talon lämmitysjärjestelmä mikä tahansa. Näin asut entistä ekommin.

1. Optimoi sisälämpötila joka huoneessa

Lämmitys on suurin yksittäinen energiankuluttaja kotitalouksissa, sillä jopa puolet asumisen aiheuttamista päästöistä syntyy lämmityksestä. Helpoin tapa säästää lämmitysenergiaa on laskea huonelämpötilaa. Yhden asteen lämpötilan pudotus tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa.

Mittaa lämpötila keskeltä huonetta lämpömittarilla noin metrin korkeudelta lattiasta ja säädä termostaatista lämpö kohdilleen: oleskelutilojen suositeltava lämpötila on 20–21 astetta, makuuhuoneessa pari astetta vähemmän. Jos haluat viedä lämpötilan optimoinnin astetta pidemmälle, harkitse automaattisen lämmönsäätöjärjestelmän asentamista. Se huolehtii säänmukaisesta ja huonekohtaisesta säädöstä puolestasi.

2. Kun aika on, harkitse ekologisempia lämmitysmuotoja

Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen on suuri investointi, eikä siihen kannata ryhtyä ilman kunnollista suunnitelmaa – varsinkaan, jos lämmitysjärjestelmän käyttöikää on vielä jäljellä. Keskimäärin lämmitysjärjestelmän käyttöikä on 20–50 vuotta.

Esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen ekologisesti kestävämpään lämmitysmuotoon, kuten maa- tai kaukolämpöön, kannattaa tehdä yleensä vasta siinä vaiheessa, kun öljypolttimen huollossa selviää, että öljykattila on tulossa tiensä päähän. Tätä ennen öljynkulutusta voi vähentää esimerkiksi ilmalämpöpumpulla tai takalla.

3. Tuuleta rivakasti tai puhdista ilmanvaihtoventtiilit

On lämpöenergian tuhlausta pitää ikkunoita auki talvella ja antaa pattereiden hehkua ikkunoiden alla. Jos haluat tuulettaa, tee se tehokkaasti ja nopeasti ristivedolla. Jo 5–10 minuuttia raikastaa huoneilman.

Koneellisella ilmanvaihdolla varustettua kotia ei tarvitse tuulettaa: jos ilma tuntuu tunkkaiselta, tarkista ilmastoinnin asetukset ja puhdista ilmanvaihtoventtiilit.

4. Tarkista ikkunoiden ja ovien tiivisteet

Vuotavat ikkunat ja ovet aiheuttavat lämpöhukkaa. Tarkista ainakin kerran vuodessa ikkunoiden ja ovien tiiveys ja uusi tiivisteet, jos ne ovat kuluneet tai vaurioituneet. Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, jätä tiivisteisiin raot korvausilmaa varten.

5. Anna tekniikan säästää sähköä puolestasi

Seuraa sähkölaskulta tai energiayhtiön verkkosivuilta omaa sähkönkulutustasi ja mieti, voisitko säästää jossain. Suurimpia sähkösyöppöjä ovat yleensä kodinkoneet, valaistus ja elektroniikkalaitteet.

Käytä katkaisimella varustettuja pistorasioita, jotta laitteet eivät jää valmiustilaan. Mitä vanhempi laite, sitä enemmän se luultavasti kuluttaa energiaa valmiustilassa. Jos laitteita on useita, energiankulutus voi olla huomattava. Myös puhelimen laturi kannattaa irrottaa pistorasiasta, kun se ei ole käytössä – varsinkin, jos käytössäsi on vanhempi luuri. Kun uusit kodinkoneita, huolehdi, että ne ovat mahdollisimman energiatehokkaita.

Älä pidä valoja turhaan päällä. Esimerkiksi pihavaloon kannattaa asentaa liiketunnistin, jotta se ei pala turhaan silloin, kun kukaan ei liiku pihalla. Valojen sammutuksesta kannattaa kantaa huolta erityisesti, jos käytössäsi on hehku- tai halogeenilamppuja. Kun lamput tulevat tiensä päähän, osta tilalle energiatehokkaita led-valoja.

6. Ryhdy uusiutuvan sähkön tuottajaksi

Uusiutuvaa sähköä voi tuottaa itse esimerkiksi aurinkopaneelien tai pienen tuulivoimalan avulla. Varsinkin aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet merkittävästi 10 vuodessa, ja nyt omakotitaloon saa aurinkosähköjärjestelmän sähkönkulutuksesta riippuen 5 000–10 000 eurolla. Järjestelmä maksaa itsensä takaisin 5–20 vuodessa.

7. Pidä mökkiopit mielessä: älä lotraa vedellä

Runsas lämpimän veden käyttö kasvattaa sähkölaskua. Moni tulee toimeen mökkisaunassa pienellä vesimäärällä, kun vesi pitää kantaa saunaan itse ja lämmittää padassa. Kotona tämä helposti unohtuu – turhaan.

Nelihenkinen perhe voi kuluttaa vuodessa jopa 3 000 euroa suihkuttelemiseen, jos suihkussa ollaan 5 minuuttia aamuisin ja 10 minuuttia iltaisin. Suihkuajan lyhentäminen pienentää kustannuksia ja säästää vettä ja lämmitysenergiaa.

Energiaa ja vettä voi säästää myös välttämällä juoksevan veden alla tiskaamista ja pesemällä vain täysiä koneellisia pyykkiä. Puutarhanhoidossa vettä säästyy, kun keräät sadeveden talteen ja käytät sen kasteluvetenä.

Panosta seuraavan kylppäriremontin yhteydessä trendikaakeleiden lisäksi wc-pöntön valintaan. Uusimmat kaksoisnupilliset wc-pöntöt käyttävät pienellä huuhtelulla vettä vain neljäsosan vanhanmalliseen 1970-luvun pönttöön verrattuna.

8. Perusta kimppakierrätyspiste naapurien kanssa

Monessa omakotitalossa kaikki jätteet laitetaan yhteen ja samaan sekajäteastiaan. Materiaalien kierrättäminen säästää arvokkaita luonnonvaroja, joten mieti, voisiko ainakin osan jätteestä lajitella.

Pientaloalueella asuva voi harkita naapurien kanssa yhteisiä jäteastioita esimerkiksi biojätteen, muovin, paperin ja pahvin keräykselle. Jos kimppajäteastia kiinnostaa, ota yhteyttä oman kuntasi jätelautakuntaan ja alueellasi toimivaan jätehuoltoyhtiöön. Helsingissä biojätteen keräys maksaa 406 euroa vuodessa, kun astia tyhjennetään kerran viikossa. Muovin keräys maksaa 133 euroa vuodessa, jos astia tyhjennetään neljän viikon välein.

Vaihtoehtoisesti voit hyödyntää kauppojen pihasta löytyviä kierrätyspisteitä. Jos teet kauppareissun autolla, tee samalla hyvä teko ja nappaa mukaan myös naapurin kierrätettävät roskat.

9. Hullaannu läpi vuoden höyryävään kompostiin

Oletko viherpeukalo? Mieti kompostin perustamista pihalle. Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä pienenee, ja saat ravinteikasta multaa istutuksillesi. Hyvin eristetyssä lämpökompostorissa kompostoit jätteet läpi vuoden – myös paukkupakkasilla.

Asiantuntija: Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

OP sosiaalisessa mediassa