Takana pitkä sateeton jakso – riittääkö pohjavesi mökkikaivossa, ja miten kasveille käy?

Monin paikoin Suomessa on ollut rutikuiva, kuuma alkukesä. Loppuuko pohjavesi? Entä pelastuuko kellastunut nurmi, kun sateet alkavat? Otimme selvää.

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa rauhoittelee mökkikaivon tyhjentymistä pelkääviä: pohjavesitilanne on tällä hetkellä keskimääräistä parempi kaikkialla Suomessa, paitsi joillain alueilla Lounais-Suomessa ja lounaissaaristossa.

– Viime talvena pohjavesivarannot täydentyivät hyvin koko Suomessa. Myös viileä kevät hidastutti vuodenajalle tyypillistä pohjaveden pinnankorkeuksien laskua: yleinen haihdunta ja kasvukausi alkoivat tavanomaista myöhemmin.

Kahdesti kuukaudessa päivittyvää tietoa pohjavesien pinnankorkeuksista löydät Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä palvelusta. Seuraamalla paikallisen vesiyhtiön tiedotuskanavia kuulet, jos pohjavesi kotisi tai mökkisi liepeillä laskee uhkaavasti.

Orvomaa muistuttaa, että etenkin saaristossa pitää olla aina tarkkana sekä rengas- että porakaivojen kanssa. Jos vedenpinta kaivossa pääsee liian alhaiseksi, kaivoon voi imeytyä merivettä. Silloin kaivon vedenlaatu on pilalla ja vaatii desinfioinnin.

Nopea vedenkierto kaivossa ongelman merkki

Jos mökin matala rengaskaivo on tyypillisesti tyhjentynyt vedestä loppukesästä, odotettavissa on tavanomainen kesä:

– Vaikka kuumat kelit ja kuivuus jatkuisivat, voidaan olettaa, että hyvien pohjavesivarantojen ansioista pohjavesi riittää suunnilleen edellisvuosien tapaan, Mirjam Orvomaa arvioi.

Sateella rengaskaivot alkavat täyttyä muutaman päivän–parin viikon viipeellä.

– Ihan ensimmäiset sateet rutikuivaan maahan eivät vielä vaikuta asiaan. Vasta kun maa on kostunut, vettä alkaa imeytyä maaperään.

Orvomaan mukaan kaivon nopea vedenkierto – täyttyminen tai tyhjeneminen – voisi viitata siihen, ettei kaivo ole oikein rakennettu.

– Jos rengaskaivossa on vain vähän vettä, se vaikuttaa väistämättä veden laatuun. Silloin on hyvä ottaa laatunäyte vedestä ja tarvittaessa harkita kaivon desinfiointia tai rakenteellista parantamista. Suomen ympäristökeskuksen nettisovellus Kaivoveden analyysitulkki on näppärä apu laatunäytteen arviointiin ja toimenpide-ehdotuksiin, hän vinkkaa.

Erikoinen tilanne: Isoissa järvissä paljon vettä, joissa vähän

Järvi-Suomen isojen järvien, kuten Saimaan, Pielisen, Päijänteen, Puulaveden ja Kallaveden, vedenpinta on viime syksyn ja talven vesi- ja lumisateiden jäljiltä erityisen korkealla. Lapin Inarijärvessä tilanne on melko normaali, mutta Pohjois-Pohjanmaan joissa näkyy jo kevään ja alkukesän pitkä sateeton jakso.

Yhtäällä on poikkeuksellisen korkea vedenpinta, mutta toisaalla vesi on matalalla:

– Rannikkojoet, joiden varrella on tyypillisesti vähän järviä, ovat jo tyhjiä. Seuraavaksi kuivuus näkyy pienissä ja keskikokoisissa järvissä. Isot järvet reagoivat kuivuuteen hitaimmin, kertoo SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Pihat ja pikkueläimet kärvistelevät kuivuudessa

Moni nurmikko näyttää tällä hetkellä keltaiselta ja kärventyneeltä. Se, elpyykö nurmikko sateiden alkaessa, on monen asian summa

– Nurmikkoheinissä on eri lajeja, jotka reagoivat kuivuuteen eri tavoin. On myös tarjolla erilaisia nurmikkoseoksia, jotka on suunniteltu erilaisiin oloihin: varjoon, kuivempaan kasvupaikkaan tai vaikka kovaan kulutukseen. Jos nurmikko on keväällä perustettu ja se kuivuu, niin suurella varmuudella se kuolee. Jos se taas on useamman vuoden vanha, sen juuristo ulottuu todennäköisesti syvemmälle, joten kellastunutkin nurmikko saattaa elpyä, arvioi hortonomi Auli Honkanen.

Sama pätee Honkasen mukaan kasveihin: eri lajit ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Jotkut kasvit kuolevat helposti, toiset eivät. Toki aina vastaistutettu kasvi on herkempi kuin esimerkiksi jo vuoden verran kasvupaikkaansa totutellut taimi tai sitä vanhempi kasvi. Täältä löydät ammattilaisen kasteluvinkit helteelle.

Kuivuudesta kärsiviä pihan pikkueläimiä voit auttaa laittamalla kotipihaan vesiastioita. Matalat, laakeat astiat ovat hyviä siileille ja oraville. Linnuille voi laittaa vettä pesuvatiin. Vaihda vesi mielellään aamulla ja illalla ja pese astiat aina välillä.

Jutun asiantuntijat: hortonomi Auli Honkanen, hydrogeologi Mirjam Orvomaa (SYKE) sekä johtava hydrologi Bertel Vehviläinen (SYKE)

OP sosiaalisessa mediassa