Pienet kulut tehoneliöissä tai isosti omakotitalossa – vertailussa kahden lapsiperheen asumismenot

Tamperelaiset Hukat ja Ruskolla asuvat Huttuset kirjasivat asumismenonsa kuukauden ajan. Toiset tinkivät neliöistä, toiset halusivat oman pihan ja tilaa.

Hukan perheeseen kuuluvat Leni, 5, Marika, 37, Riku, 41, ja Topi, 8 vuotta. Marika tekee kotisiivouksia ja Riku työskentelee koneistajana.

Hukat, 580,53 €: ”Kun asumismenot ovat pienet, rahaa jää muuhun”

Tämän kodin seinät ovat nähneet paljon. 12 vuotta sitten tamperelaiseen kerrostalokaksioon muutti nuori pariskunta Marika ja Riku Hukka.

Edelleen Marika, 37, ja Riku, 41, Hukka asuvat samassa 59-neliöisessä kaksiossaan. Vuosien mittaan kahden aikuisen koti on muuttunut perheasunnoksi, sillä tätä nykyä siellä asuvat myös parin 8- ja 5-vuotiaat lapset Topi ja Leni.

Perhe on viihtynyt kodissa erityisesti siksi, että siellä on edullista asua.

Pienemmät kulut kuin useimmilla

Hukan perhe eritteli OP Median pyynnöstä asumismenonsa kuukauden ajalta. Lainanlyhennyksen, vastikkeen, veden, sähkön ja kotivakuutuksen kaltaisten pakollisten kiinteiden kulujen lisäksi summaan laskettiin mukaan asumiseen liittyvät vapaaehtoiset kulut, kuten maksut autopaikasta.

Kaikkiaan perhe maksaa asumisestaan 580,53 euroa kuussa. Se tosiaan on verrattain pieni summa – vähemmän kuin monilla muilla kerrostaloasukkailla: Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan kerrostalossa omistusasunnossa asuva lapsiperhe käytti vuonna 2016 asumiseensa 1348 euroa kuussa, lainanlyhennykset mukaan lukien.

Hukat maksavat kuussa asuntolainaa kuluineen 242,61 euroa. Veden, kaukolämmön ja netin sisältävään hoitovastikkeeseen menee 264,80 euroa.

Sähkösopimus ja kotivakuutuksen tarjoama vakuutusyhtiö on valittu kilpailuttamalla, jotta niidenkin kulut olisivat mahdollisimman matalat, Marika Hukka kertoo.

Osaomistus tuli edulliseksi

Juuri tähän taloon Hukat alun perin halusivatkin asumaan. Pariskunta pyysi talossa asuneita kavereitaan ilmoittamaan, jos sieltä vapautuisi asuntoja. Niin tapahtui, ja Hukat pääsivät kiinni edulliseen asuntoon.

Kun he muuttivat asuntoon 12 vuotta sitten, asumismuotona oli osaomistus: Talo oli rakennettu vuonna 1996 valtion tukemalla aravalainalla. Muuttohetkellä Hukat maksoivat kymmenen prosenttia asunnon arvosta ottamansa lainan turvin, ja muuton jälkeen he alkoivat maksaa lainanlyhennysten lisäksi yleistä vuokratasoa edullisempaa kuukausivuokraa vastineeksi asumisestaan.

Alkuperäisen, kymmentä prosenttia varten ottamansa lainan Hukat maksoivat nopeasti pois, sillä summa oli kohtuullinen, Marika Hukka kertoo.

Viime vuonna Hukat ottivat uuden lainan ja lunastivat sen avulla loput asunnosta itselleen. Oman asunnon lunastaminen tuli mahdolliseksi kaikille halukkaille asukkaille, kun talon rakentamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta.

– Hinta, jonka maksoimme loppujen 90 prosentin lunastamisesta, oli määrätty talon rakentamisvuonna 90-luvulla, joten sekin oli edullinen, Marika Hukka sanoo.

Hukan perhe tekee kotona asioita tiiviinä porukkana. Vähät neliöt eivät ole heille ongelma.

Lähellä keskustaa, järven rannalla

Edullisista asumiskustannuksista on perheelle monenlaista etua.

– Olemme muutenkin säästäväisiä, mutta halvan asumisen takia meidän ei tarvitse stressata hinnoista vaikkapa ruokakaupassa. Olemme myös voineet tehdä lomareissuja, jotka eivät muuten olisi olleet mahdollisia meidän tuloillamme.

Matalat asumiskulut ovat mahdollistaneet myös sen, että Marika Hukka pystyi olemaan lasten kanssa pitkään kotona. Hän oli kotona kaikkiaan kahdeksan vuotta – esikoisen syntymästä siihen saakka, kunnes kuopus täytti kolme. Nyt Hukka on palannut töihin ja tekee kotisiivouksia osapäiväisesti.

– Meille on tärkeää, että pystymme elämään halvalla kohtuullisen mukavasti. Mihin tahansa loukkoon emme tietenkään muuttaisi vain sen takia, että selviäisimme asumiskuluista vielä nykyistäkin halvemmalla.

Pienten kulujen lisäksi kotitalon hyvä sijainti on syy siihen, miksi Hukat ovat viihtyneet asunnossa jo yli vuosikymmenen. Talo sijaitsee pienen järven rannalla puolentoista kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Hukat arvostavat esimerkiksi talon suojaisaa pihaa, johon on helppo mennä leikkimään lasten kanssa.

Tiiviisti yhdessä koossa

Itse kodissa on yksi makuuhuone ja olohuoneen ja keittiön käsittävä tupakeittiö. Hukille kompaktit neliöt ovat mieluinen haaste:

– Ajattelemme, että kodin sisäpuolen voi aina muokata mieleisekseen, ja siksi asunnon sijainnilla on meille neliöitä enemmän merkitystä.

Kun perheessä oli vasta yksi lapsi, kaikki kolme perheenjäsentä nukkuivat makuuhuoneessa. Leikki-ikäiselle lapselle järjestettiin huoneeseen oma tila niin, että makuuhuone jaettiin kaapeilla kahtia vanhempien ja lapsen makuutiloiksi.

Nykyään makuuhuone on lasten käytössä. Sinne on järjestetty oma tila molemmille lapsille jakamalla huone kahtia kerrossängyllä ja verhoratkaisulla. Vanhemmat nukkuvat olohuoneessa. Heidän sänkynsä toimii päivisin sohvana.

Todennäköisesti muutto on edessä lähivuosina, kun lapset kasvavat, Marika Hukka uumoilee. Muutamassa asuntonäytössä Hukat ovat jo käyneetkin.

Aina he ovat kuitenkin päätyneet siihen, että nykyinen koti on muita vaihtoehtoja parempi.

– Tässä kodissa on hirveän hyvä pohjaratkaisu. Täällä ei ole esimerkiksi ylimääräistä käytävätilaa. Muutto ei ole toistaiseksi tuntunut järkevältä, sillä neliöiltään isommat asunnot ovat usein tuntuneet nykyistä kotiamme ahtaammilta.

Vapaalla Hukat viettävät usein aikaa kodin seinien ulkopuolella ja lähtevät vaikkapa luontoretkelle. Kotonakin perhe puuhailee mieluiten yhdessä. Tiiviinä nelikkona pelaillaan, leikitään ja tehdään kotihommia.

– Olemme miettineet, mihin edes tarvitsisimme isoa kotia, kun kuitenkin nyhjötämme kaikki yhdessä nurkassa.

Hukat viettävät paljon aikaa pihalla ja retkeilevät mielellään.

Asumismenot kuukaudessa:

  • Asuntolainanlyhennys kuluineen 242,61 €
  • Hoitovastike, sisältää kaukolämmön, veden ja netin, 264,80 €
  • Sähkölasku 32,50 €
  • Kotivakuutus 12,62 €
  • Kaksi autopaikkaa yhteensä 28 €

Yhteensä: 580,53 €

Huttusen perheeseen kuuluvat Anna, 38, Heikki, 38, Helmi, 10, ja Lumi 2. Anna työskentelee hallinnon tehtävissä ja Heikki vakuutusalalla.

Huttuset, 1137 €: ”Omakotitalossa saamme rahoille parhaan vastineen”

Kun Huttusen perhe neljä vuotta sitten muutti rivitalosta omakotitaloon, ratkaisun saneli jälkikasvu.

Silloin perheessä oli vasta yksi lapsi, nyt kymmenvuotias esikoinen. Asunnonvaihto tuli ajankohtaiseksi, kun tämä oli aloittamassa esikoulun.

– Halusimme lapselle koulumatkan, jonka hän voi kulkea turvallisesti yksin. Kouluksi taas tahdoimme pienen, kyläkoulumaisen ympäristön, Anna Huttunen kertoo.

Kätevän koulumatkan lisäksi Varsinais-Suomen Ruskolla asuville Huttusille oli tärkeää, että lapsi pääsisi kodin ulko-ovesta suoraan pihalle – ja turvallisesti pihaleikkeihin myös yksin. Kun Huttuset laskivat asumiseen liittyvät toiveet yhteen, käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi muutto omakotitaloon, Anna Huttunen sanoo.

– Omakotitalo itsessään ei ole minun eikä puolisoni haave. Olemme jo päättäneet, että kun lapset ovat isoja, myymme talon ja muutamme. Haaveilemme helppohoitoisesta kerrostaloasunnosta kävelymatkan päässä Turun keskustasta, jolloin olisimme lähellä keskustan palveluja.

Toistaiseksi Anna, 38, ja Heikki Huttunen, 38, sekä 10- ja 2-vuotiaat Helmi ja Lumi kuitenkin asuvat omakotitalossa, oman pihan ympäröimänä. Talossa on tilaa kaikkiaan 120 neliötä, kun mukaan laskee lämmitetyn autotallin, perheen harrastushuoneen.

Keskivertomenot omakotitalossa

Hukan perheen tavoin Huttuset pitivät kuukauden ajan kirjaa kiinteistä asumismenoistaan. Niitä omakotitalon asukkaalla on yleensä lukumääräisesti enemmän kuin kerrostaloasukilla, jolta monet pakolliset kulut, kuten maksut lämmityksestä ja jätehuollosta, peritään hoitovastikkeessa.

Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan sähköllä lämpiävässä omakotitalossa asuva lapsiperhe käytti vuonna 2016 asumismenoihinsa lainanlyhennyksineen 1157 euroa.

Melkein täsmälleen saman summan asumisestaan maksavat Huttusetkin. Heillä asumiseen kuluu kaikkiaan 1137 euroa kuukaudessa.

Summa ei tullut yllätyksenä. Perhe laskeskeli omakotiasumisesta syntyviä kuluja jo ennen talon ostamista. Rivitalossa asuessa tuntui siltä, että kulut karkaavat käsistä, Anna Huttunen sanoo.

– Maksamme asumisestamme nyt hiukan enemmän kuin rivitalossa. Siellä meillä oli vähemmän tilaa, ja vastikkeet tuntuivat nousevan koko ajan. Ajattelimme, että omakotitalossa saamme vastikkeisiin kuluneilla rahoilla enemmän neliöitä eli paremmin vastinetta rahoillemme.

Huttuset viettävät melkein kaiken vapaa-aikansa kotona.

Vesilasku mietityttää

Huttusten talo lämpiää vesikiertosysteemillä: sähköllä toimiva vedenlämmityslaite lämmittää veden kuumaksi, ja kuuma vesi ohjataan pattereihin.

Talossa on myös varaava takka, jota polttamalla perhe koettaa hillitä sähkönkulutusta talvisin. Silti sähköstä on maksettava vuodenajasta riippuen 50–250 euroa kuussa, Anna Huttunen kertoo.

– Talvikuukausina pelkästään sähkön siirtohinta on niin paljon suurempi kuin kesäkuukausina. Valtaosa vuoden aikana sähköön kuluneesta rahasummasta kuluu siis talvisin, takasta huolimatta.

Huttusia sähkölasku ei hirvitä.

– Saunassamme on sähkökiuas, ja pyöritämme pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua aina tarvittaessa. Varsinkin mies on tarkka siitä, että talossa on miellyttävän lämmintä.

Sen sijaan vesilaskut ovat tuntuneet Huttusista suurilta. Keskimäärin he maksavat vedestä 90 euroa kuussa. Nyttemmin perhe onkin koettanut hillitä vedenkulutustaan. Suihku suljetaan sampoon levittämisen ajaksi, eikä kuopukselle lasketa ammeellista vettä jokaisella saunareissulla.

– Esikoinen on saanut koulussa niin hyvää ympäristökasvatusta, että hän on perheenjäsenistämme varmaankin kaikkein parhaiten selvillä siitä, millä toimilla vettä voisi säästää.

Juhannuksetkin omassa talossa

Huttusen perheen talossa on iso keittiö, olohuone, kaksi makuuhuonetta, työhuone, kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna sekä erillinen pikkuvessa. Lisäksi talossa on suuri terassi ja iso piha.

Perhe viettää melkein kaiken vapaa-aikansa kotona.

– Taloon muuton jälkeen emme ole viettäneet yhtäkään juhannusta mökillä, vaan olemme olleet kotona. Kesäisin tykkäämme laittaa pihaa, ja talvisaikaan minä tuunailen huonekaluja ja sisustan.

Anna Huttunen on erityisen tyytyväinen tilavaan keittiöön, jonka perhe remontoi lattiasta kattoon ennen muuttoaan. Ruokapöydän lisäksi keittiöön mahtuu iso puusohva, joten siellä on kiva istua iltaa vieraiden kanssa.

Itse talossa on tilaa noin 105 neliötä. Lisätilaa tuo lämmitetty, parikymmentä neliötä käsittävä autotalli. Se palvelee perheen yhteisenä harrastushuoneena.

– Harrastan valokuvausta, ja pidän autotallissa kotistudiota. Lisäksi siellä on lapsille jumpparenkaat ja aikuisille kuntopyörä. Mies yrittää pitää tilassa omaa miesluolaansa kaiken tavaran keskellä, Anna Huttunen sanoo ja nauraa.

Omakotitalo ei ollut Huttusten haave. Tulevaisuudessa perhe saattaa muuttaa kerrostaloon Turkuun.

Asumismenot kuukaudessa:

  • Asuntolainanlyhennys kuluineen 860 €
  • Vesilasku 90 €
  • Sähkölasku 100 €
  • Jätemaksu 17 €
  • Netti-tv, jota ilman netti ei toimi eikä tv näy, 15 €
  • Kiinteistövero 32 €
  • Kotivakuutus 23 €

Yhteensä: 1137 €

Perheiden asumiskulut vertailussa.

Joko olet kuullut eduistamme vauvaperheille? Saat esimerkiksi syntyvän lapsen terveysvakuutuksen tai lyhennysvapaata asuntolainasta vuodeksi veloituksetta. Lue lisää #Perheenlisä-eduistamme ja ota ne käyttöön!

Syntyvän lapsen vakuutus

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on voimassa 9.5.2016–31.12.2017 syntyvän lapsen terveysvakuutuksen ottaneille. Syntyvän lapsen vakuutusta voi hakea heti, kun rakenneultraäänitutkimus on tehty aina synnytyksen alkamiseen asti. Äidin tulee olla laskettuna aikana enintään 45-vuotias ja hänen tulee osallistua kaikkiin tarjottuihin raskaudenaikaisiin tutkimuksiin ja seulontoihin, joilla selvitetään syntyvän lapsen terveydentilaa. Syntyvän lapsen vakuutusta hakiessa äiti täyttää terveysselvityksen, jonka perusteella vakuutuksen myöntäminen ratkaistaan.

Vakuutus astuu voimaan siitä päivästä, kun äiti on vakuutuksen hakemisen yhteydessä täyttänyt terveysselvityksen ja on siitä hetkestä lähtien vuoden maksuton. Sen jälkeen vakuutus jatkuu maksullisena. Vakuutuksen voi irtisanoa milloin tahansa vakuutuskauden aikana. Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.

Henkivakuutus vanhemmille

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on voimassa 9.5.2016–31.12.2017 välisenä aikana NewLife-henkivakuutuksen ottaneille. Vakuutus on alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitettu henkivakuutus, jossa henkivakuutusturva on 40 000 €/vanhempi. Vakuutuksen voi ottaa heti lapsen syntymän jälkeen aina siihen asti kun lapsi täyttää 1 vuotta. Vakuutus astuu voimaan siitä päivästä, kun vanhempi hakee vakuutusta ja on siitä hetkestä lähtien vuoden maksuton. Vakuutus ei edellytä terveysselvityksen täyttämistä. Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy.

Lyhennysvapaa perheille

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on tarkoitettu perheille, joissa on 9.5.2016–31.12.2017 välisenä aikana alle vuoden ikäinen lapsi tai joihin on syntymässä lapsi. Lyhennysvapaa asuntolainalle voidaan myöntää raha- ja laina-asiansa hyvin hoitaneille asiakkaille enintään 12 kuukaudeksi ilman palveluhinnaston mukaista toimitusmaksua. Lyhennysvapaaetua voi hakea verkosta ja konttorista hankkeen voimassaolon aikana. Lyhennysvapaan myöntää OP.

Tuoreimmat
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?
Hyvällä työntekijäkokemuksella kohti parempia tuloksia
Asiakas on ykkönen yrityksen arvoasteikossa, ja odotukset ylittävän asiakaskokemuksen tuottaminen on melkein jokaisen työntekijän tavoitelistalla. Kovana kakkosena tulevat työnhakijat. Tänä päivänä...
6 vinkkiä, joilla saat vanhan asuntosi kaupaksi
Pitääkö keittiö tai kylpyhuone remontoida, jotta vanha asunto menisi kaupaksi? Tuskin, mutta pieni ehostus on paikallaan. Asiantuntija kertoo, mitä muuta vanhojen asuntojen ostajat arvostavat.