Perheet kimppakämpässä, taloyhtiön yhteinen vierashuone ja älykäs lattia – näin asumme vuonna 2030

Kaupungistuminen, vastuullisuus ja teknologian kehitys mullistavat asumisen. Näin kolme trendiä näkyvät suomalaisten kodeissa jo reilun vuosikymmenen kuluttua.

1. Uudenlaiset asunnot: pienemmin, yhteisöllisemmin ja seiniä liikutellen

Vuonna 2030 yli 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa. Mitä enemmän ihmisiä kaupunkeihin muuttaa, sitä kalliimmaksi asuminen niissä muuttuu. Sen vuoksi moni meistä asuukin tulevaisuudessa yhä pienemmissä neliöissä.

Samalla asuminen levittäytyy entistä enemmän oman kodin ulkopuolelle. Kirjastoista ja kahviloista tulee kaupunkilaisten olohuoneita, ja taloyhtiöiden yhteiset tilat yleistyvät entisestään. Parinkymmenen vuoden päästä saattaa olla jo tavallista, että lasten syntymäpäiväkutsuja vietetään oman kodin sijasta taloyhtiön kerhotilassa ja yövieraat majoittuvat kerrostalon yhteisessä vierasasunnossa.

Asumisen kallistuessa keksitään uudenlaisia tapoja asumiskustannusten hillitsemiseen. Jo nyt opiskelijoita majoitetaan palvelutaloihin, joissa he edullisen asumisen vastineeksi ulkoiluttavat vanhuksia tai pitävät heille seuraa.

Matkustelun ja etätyön lisääntyminen tekevät aikapohjaisesta asumisesta suosittua. Sen vuoksi ihmisellä ei tarvitse olla vaikkapa työpaikkakunnallaan omaa asuntoa, vaan kämpän voi jakaa tarpeen mukaan toisen paljon reissaavan kanssa.

Myös yhteisöllinen asuminen kasvattaa suosiotaan, sillä se on edullista. Jo nyt yhä useampi tavallinen työssäkäyvä aikuinen tai lapsiperhe asuu kimppakämpässä, eivät pelkästään opiskelijat.

Asunnoista tulee myös entistä monimuotoisempia ja muunneltavia: tulevaisuudessa kotia ei tarvitse vaihtaa perhekoon muuttuessa, sillä kevyitä seinärakenteita pystyy liikuttelemaan helposti elämäntilanteen muutosten mukaan.

2. Älykoti keittää aamukahvit – ja pakottaa panostamaan tietoturvaan

Mitä jos kotisi avaisi aamulla verhot ja laittaisi kahvin tippumaan vähän ennen kun sinun on aika herätä? Entä jos rankan työpäivän jälkeen vastassa olisi rauhoittava tuoksu ja rentouttava musiikki, sillä kotisi tietää sinun kaipaavan levähdystaukoa?

Tulevaisuuden älykodit oppivat tuntemaan asukkaansa ja tietävät, mitä tämä milloinkin kaipaa. Ihmisten mieltymyksiä ja toimintaa mitataan teknologian avulla koko ajan enemmän ja enemmän: pian esimerkiksi jääkaappi saattaa ilmoittaa asukkaalle, kun tämän keho kaipaa rautaa tai d-vitamiinia.

Teknologia lisää asumisen helppoutta ja tekee siitä turvallisempaa. Jo nyt joissakin palvelutaloissa lattia tunnistaa, jos vanhus kaatuu, ja kutsuu apua paikalle.

Toisaalta kodista tulee altis hyökkäyksille: kun sekä kodinkoneet että asunnon seinät ja lattiat ovat yhteydessä internettiin, tietoturvan kanssa on oltava tarkkana. Älykoti myös voi lisätä eriarvoisuutta – kaikilla kun ei ole varaa varustaa kotiaan uusimmalla teknologialla.

3. Vastuullisempaa asumista: taloyhtiön oma kasvimaa ja tavarat kiertoon

Vastuullinen ajattelu näkyy juuri nyt vahvasti ruuassa ja syömisessä: kasvissyönti lisääntyy, ja yhä suurempi joukko ihmisiä kiinnostuu siitä, mistä heidän ruokansa lautaselle tulee.

Tulevaisuudessa luonnon arvostus oletettavasti kasvaa ja vihreät arvot muuttavat myös asumista. Kaupunkeihin tuodaan lisää luontoa, ja kaupunkien kasvaessa ylöspäin kerrostalojen katoille saatetaan esimerkiksi rakentaa kattopuutarhoja, joissa on aina kesä.

Kerrostaloista tulee osittain omavaraisia asumisyksikköjä. Se tarkoittaa, että ainakin osa talossa käytetystä energiasta tuotetaan itse esimerkiksi aurinkopaneelien avulla ja että osa asukkaiden ruuasta kasvatetaan talon yhteisellä viljelypalstalla.

Jätteen määrää pyritään luultavasti hillitsemään kiertotalouden mallin mukaisesti. Tavaroiden sijaan ostetaan palveluita ja taloyhtiöihin saattaa tulla omat kierrätyskeskukset, joiden avulla pyritään käyttämään hyväksi kaikki, niin että jätettä ei tarvitse kuskata enää yhtä paljon kaatopaikalle.

Myös jakamistaloudesta on tullut arkipäivää: Jokaisen ei tarvitse hankkia omia suksia ja iskuporakonetta, vaan tavaroita lainataan entistä enemmän naapurilta toiselle digitaalisten alustojen välityksellä.

Myös yhteisöllisyys on kasvussa. Varsinkin kaupungeissa ihmiset auttavat toisiaan aikapankkien välityksellä ja kasvattavat talkoohengessä asuinalueen yhteisöllisyyttä. Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että entistä useammat järjestävät ja osallistuvat kaupunginosajuhliin.

Asiantuntija: Ennetool-yrityksen trendianalyytikko Susanna Björklund

Tuoreimmat
Lohjan oma kaupunkiauto - nyt jokaisen varattavissa
Lohjan oma kaupunkiauto - nyt jokaisen varattavissa
Neljä uutta täyssähköistä yhteiskäyttöautoa kaupunkilaisille
Suomalaismiehet aikovat seilata Atlantin ylityksen Itämerellä: ”Se on raju haaste”
Suomalaismiehet aikovat seilata Atlantin ylityksen Itämerellä: ”Se on raju haaste”
Kuukauden mittainen urakka on raskain koskaan Suomen aluevesillä tehty purjehdus. Matka starttaa lauantaina 26.5. Helsingistä ja päättyy juhannuksena.
Pärjäätkö taloustaidoissa ysiluokkalaiselle? Katso Taloustaitokilpailun finaalin tehtävät täältä
Pärjäätkö taloustaidoissa ysiluokkalaiselle? Katso Taloustaitokilpailun finaalin tehtävät täältä
Taloustaitokilpailussa ysiluokkalaiset pääsevät testaamaan taloustaitojaan. Kovatasoiseen kilpailuun osallistui tänä vuonna liki 27 000 oppilasta yhteensä 384 koulusta eri puolilta Suomea.
Ennustajaeukoksi en rupea
Ennustajaeukoksi en rupea
Tänä vuonna hypättiin kevään yli suoraan kesään. Kesä pääsi yllättämään sekä luonnonelävät että luonnosta elävätkin. Kukat eivät kuki kalenterin mukaan, vaan sää ja lämpöolosuhteet ratkaisevat....

OP sosiaalisessa mediassa