”Emme halua enää maihin” Wennerstrandit asuvat vetten päällä ympäri vuoden

Mervi ja Christian Wennerstrandin asuntolaiva kulkee sinne, minne mieli vetää. Tulevat syksyt pariskunta aikoo katsella laivakotinsa ikkunasta Välimeren maisemia.

Ana-myrsky on juuri pyyhkäissyt Helsingin yli, ja talvinen tuuli vihmoo poskia. Ympärillä on hiljaista, vaikka olemme näköetäisyydellä vilkkaasti liikennöidystä autotiestä ja kivenheiton päässä Helsingin ydinkeskustasta. Christian Wennerstrand auttaa vieraat kotinsa kannelle kohteliaasti kättä ojentaen: sinivalkoiseen laivaan astutaan laiturilta korkean portaan päältä.

Oven toisella puolella avautuu näkymä sohvaryhmän ympäröimään ruokapöytään, jota koristaa maljakollinen ruusuja. Sohva on täytetty pehmeillä tyynyillä, ja pieni hyllykkö pursuaa keittokirjoja. On niin kotoisaa, että vieno keinunta yllättää. Ai niin, olemme laivassa!

Siitä kertoo myös tiukasti lattiaan pultatut keittiötaso ja astiakaappi. Siniset kaakelit, puiset kaapistot, kaasuhella ja kahden upotetun lavuaarin tiskipaikka toimivat kuin minkä tahansa kaksion keittiö. Epätavallista on se, että tämän 40-neliöisen kodin saa köydet irrottamalla kohti maailman meriä. Maisema isojen ikkunoiden takana vaihtuu aina, kun asukkaat niin haluavat.

Laivassa ympäri vuoden

Useimmat suomalaiset veneilijät lähtevät vesille kesällä, kun aurinko jo lämmittää. Christianille, 66, ja hänen vaimolleen Mervi Wennerstrandille, 56, vuodenajalla ei ole merkitystä. He ovat asuneet laivassa ympäri vuoden jo 15 vuoden ajan.

Ajatus muutosta laivaan pysyvästi kehkeytyi vuonna 2002, kun pariskunta taas kerran pakkasi ja purki kampsujaan omakotitalon ja purjeveneen välillä. Mervi sen sanoi ääneen.

– Kysyin, miksi emme voisi asua kokonaan veneessä, kun kerran olemme vesillä kaikki kesät, ja talo on tyhjillään kaiken aikaa.

Merimiespuolisoa ei tarvinnut ajatukselle pehmittää, ja tuumaan tartuttiin heti. Pariskunta pani omakotitalonsa myyntiin ja alkoi etsiä asumiseen sopivaa alusta. Ettrick-niminen alus täytti toiveet: se oli palveluksesta poistettu Britannian laivaston tukialus, johon mahtuivat myös Mervin silloin teini-ikäiset lapset, neliöitä oli noin 85. Christianin aikuiset lapset olivat muuttaneet tuolloin jo omilleen.

Koko perhe solahti laiva-arkeen mutkattomasti. Teinit tykkäsivät, kun he pääsivät omakotitaloalueelta lähemmäs Helsingin keskustaa.

Kun lapset muuttivat pois kotoa, pariskunta alkoi etsiä uutta pienempää laivaa. Viime toukokuussa haave vihdoin toteutui: he ostivat Savonlinnassa huvialukseksi rakennetun laivan, joka on noin 15 metriä pitkä ja noin neljä metriä leveä.

Uuden laivan paapuurissa, eli perästä katsoen aluksen vasemmalla puolella, kulkevat portaat alakertaan. Suoraan vastassa on ohjaamo ja korkea kapteenin tuoli. Pöydällä lepää Raakaa voimaa -niminen kirja jäänmurtajista.

Ensi kesänä eläköityvä Christian on ollut ammatikseen merellä jo 50 vuotta ja tehnyt niistä 30 vuotta töitä jäänmurtajalla. Hän on tuonut työt kotiin siis varsin kirjaimellisesti. Mervi on vielä mukana työelämässä, mutta urasuunnittelijan, personal trainerin ja esiintymisen opettajan hommat liikkuvat mukana.

Talvella villasukat jalassa

Vaikka Ana-myrsky paiskoi lunta maahan paikoin yli 20 senttiä, katkoi sähköjä ja sotki autoliikenteen – sisällä laivassa myräkästä ei kuitenkaan ole tietoakaan. Öljykeskuslämmitys toimii eikä ikkunoista vedä.

Laivassa tuntuu samalta kuin vanhassa puutalossa. Talvi ei tee juuri eroa asumismukavuuteen – paitsi ehkä laivassa tekee silloin mieli vetäistä villasukat jalkaan, Mervi juttelee.

Suomen oloissa vesi kylmettää runkoa, joten asuntolaivan täytyy olla hyvin eristetty. Rungon on myös hyvä olla teräksinen, että se kestää talven jäät. Jäiden aikaan laivojen asukkaat viihtyvät aloillaan, toisin kuin kesäisin.

Moni haaveilee omakotiasumisesta merimaisemalla, mutta tonttivuokrat ovat huikeita ja paikat vähissä. Olisiko laiva-asuminen ratkaisu haaveeseen? Wennerstrandit ampuvat heti alas toiveet edullisesta asumisesta hulppeissa maisemissa.

– Kyllä laivassa asuminen tulee kalliimmaksi kuin se, että asuisi maalla ja pitäisi venettä samaan aikaan, Christian toteaa.

Iso kuluerä on kerran viidessä vuodessa tapahtuva pakollinen telakointi, jonka aikana aluksen pohja tarkastetaan ja tarpeen mukaan korjataan, turvallisuuden ja vakuutusten takia.

Siihen voi upota mitä vain 4 000–14 000 euron väliltä, riippuen kuinka paljon tekee itse tai ostaa ammattiapua. Etukäteen ei tiedä, millaisia korjauksia kohdalle milloinkin tulee.

Asumiskustannuksiin kuuluvat lämmityskulut sähköllä tai öljyllä. Talviaikaan Wennestrandien aluksen lämmittämiseen kuluu 15 litraa dieseliä vuorokaudessa. Lisäksi kustannuksia kertyy esimerkiksi vedestä, septitankin tyhjennyksestä ja laiturimaksusta. Maksu määräytyy osassa laitureista metrien mukaan, eli riippuu siitä, ollaanko laiturissa kiinni keulasta vai kylkimitalta. Vierasvenesatamissa maksetaan kertakäynnistä tai tehdään pidempiaikainen sopimus.

Hommaa riittää samaan tapaan kuin vanhan omakotitalon laitossa. Vesi tuo oman lisänsä kulumiseen: maalaamista riittää jokaiselle vuodelle.

– Laivamaalit ovat myös paljon tavallisia maaleja kalliimpia. Samoin laitteiden huoltoon kuluu vuosittain vaihtelevia summia, Mervi sanoo.

Yksinkertaista elämää

Yksi laiva-asumisen viehätyksistä on asukkaiden mukaan vain oleellisen ympäröimänä eläminen. Pariskunnalla on maissa autotalli, jossa he säilyttävät moottoripyöriään – se on ollut Mervin rakas harrastus jo 40 vuotta – ja sitä irtainta, josta olisi liian haikeaa luopua, mutta mikä ei mahdu mukaankaan. Varastosta vaihdetaan esimerkiksi vuodenajan mukaiset vaatteet laivan vaatehuoneeseen sesonkien vaihtuessa.

– Kirjat ovat oikeastaan ainoat hamstraamani tavarat. Muuta en osaa kaivata, Mervi toteaa.

Wennerstrandit ovat perustaneet 11 vuotta sitten Asuntolaivurit-yhdistyksen. Pariskunta toivoo, että laiva-asuminen yleistyisi Suomessakin. Nyt asuntoina toimii Suomessa noin kolmisenkymmentä alusta.

Ruotsissa ollaan Wennerstrandien mukaan “ainakin sata vuotta edellä” laiva-asumisessa, ja Hollannin kanavien varrella lepäävät laivat tuntevat kaikki. Meilläkin laiva-asuminen tulee lähivuosina vaihtoehdoksi yhä useammalle, kun Itä-Helsinkiin saadaan jo kaavasta löytyvä Kipparlahden asuntolaivalaituri. Wennerstranditkin ovat aluksensa kanssa siihen jonossa.

– Vuokrista neuvotellaan vielä, mutta sopimukseen päästään toivottavasti pian, Mervi sanoo.

Välimeri odottaa

Yläkerran sohvaryhmän ja keittiön lisäksi asuintilaa löytyy kannen alta. Portaita alas laskeutuessa ensin tulee vastaan viihtyisä makuuhuone, keulan muotoja mukaileva kaareva tila, jonka täyttää sänky ja sitä kiertävä kirjahylly. Makuusopen vieressä on pieni suihkutila, ja kun jatketaan matkaa vielä muutama porras alaspäin, ollaan olohuoneessa. Komeaa, avaraa tilaa pyöreine venttiileineen, kuten laivan ikkunoita kutsutaan, tekee mieli kutsua salongiksi. Katossa kiiltelee kristallilamppu.

– Etsin pitkään sellaista, josta ei roikkuisi kristalleja perinteisten kruunujen tapaan. Niitä olisi täällä turha pitää, hakkautuisivat vain naarmuille, Mervi nauraa.

Huoneen seinustalla nököttävät Mervin kosketinsoittimet. Huuliharppua, kitaraa ja koskettimia soittava Mervi viihtyy musisoinnin äärellä. Muuten pariskunnan aika kuluu iltaisin lokoisasti lueskelemalla, tai sitten lämmitetään pikkuinen, puulämmitteinen sauna laivan perällä. Salongista löytyy myös vuodesohva, jos joku haluaa jäädä yöksi.

– Emme halua enää maihin. Tässä on tämmöinen vaihtuva taulu, joka muuttuu aina sitä mukaan, kun vaihdamme paikkaa, Christian sanoo ja viittaa ikkunasta aukeavaan maisemaan.

Kun Christian jää ensi kesänä eläkkeelle, Wennerstrandit irrottavat köydet ja jättävät Suomen taakseen. Ensin on suuntana Ruotsi, sitten Götan kanava, Tanska, Hollanti ja Biskajanlahti. Tarkoituksena on käydä tervehtimässä maailmalla asuvia lapsia ja seikkailla niin kauan kuin siltä tuntuu. Ystäville on kerrottu, että he voivat vain ilmoittaa, mihin maahan haluavat tulla kylään.

Pariskunta on suunnitellut lähtöä jo pitkään. Mikä parasta, muuttostressiä tai pakkaamiskaaosta ei ole luvassa. Kaikki kulkee helposti mukana eikä lentokentillä tarvitse jonottaa.

– Ja muuttoapua saadaan aina tosi helposti. Pyydetään vain, että voisitko irrottaa köydet, Mervi sanoo.

Lue seuraavaksi: Lapsiperhe rakensi talon käytetyistä merikonteista – ”Innostumme aina vähän tällaisista hulluista jutuista”

Tuoreimmat
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Vuokratyöfirman perustanut Tommi Hämäläinen haluaa tehdä rakennusalan työnvälityksestä joustavampaa ja läpinäkyvämpää. Tekoäly on mahdollistanut uudenlaisen palvelun kehittämisen, mutta tärkeintä...
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Suunnittelutoimisto Tikka & Talvenheimon luova johtaja Miikka Tikka päätyi yrittäjäksi yli kymmenen vuoden mediatalouran jälkeen.
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Pörssiyhtiöiden osavuosikatsaukset tarjoavat parhaan tiedon yksittäisen yrityksen asioista. OPn osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen kertoo, mitkä tiedot ovat alkaneella tuloskaudella erityisen...
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Mitä tehdä kun bussi kaasuttaa etuajassa pysäkiltä tai sateinen pyörämatka töihin ei houkuta? Tienvarresta voi napata yhteiskäyttöauton, joka tuo joustavuutta liikkumiseen.

OP sosiaalisessa mediassa