Tuleen ei kuitenkaan auta jäädä makaamaan ja jo seuraavina päivinä ideoimme uusia tapoja pitää 98-vuotias seurainstituutio hengissä myös seuraavan vuosisadan. Näin myös tulee tapahtumaan, mutta apuun tarvitaan mustavalkoista yhteisöämme. Jälleen kerran, mutta nyt ehkäpä kovemmin kuin koskaan aiemmin…

Koronaepidemia lyö globaalia taloutta lähes ennennäkemättömällä voimalla. Kriisin seurauksena myös urheiluseurat elävät todella haastavia aikoja. Tässä maassa, kun ei ole montaakaan seuraa, jotka olisivat pystyneet kerryttämään merkittävää taloudellista puskuria tällaisten kriisien varalle. Ennemminkin tavoite on erityisesti junioriseuroissa ollut se, että kaikki sisään tuleva raha on pyritty käyttämään siihen, ettei harrastamisen hinta karkaisi aivan taivaisiin.

Nyt seurat tarvitsevat niin yhteisöjään kuin julkista sektoriakin mukaan talkoisiin. Ilman merkittävää lisätukea urheiluseurat eivät nimittäin tästä kriisistä selviä. Ja jokainen kriisiin kaatuva seura taas tulee todella kalliiksi huomisen yhteiskunnalle. Miten niin? No, minäpä kerron…

Kansanterveydellinen vaikutus

Ensinnäkin urheiluseurojen kansanterveydellinen vaikutus on valtava. Vuonna 2019 julkaistu UEFA SROI-mittaus arvioi suomalaisen jalkapallon harrastamisen taloushyödyksi yhteiskunnallemme 770 miljoonaa euroa. Jalkapallon harrastajia on Suomessa arvioitu olevan hieman reilut 500 000. Näistä noin 136 000 on rekisteröityjä jalkapalloilijoita eli he pelaavat Palloliiton alaisissa sarjoissa. Samaisen mittauksen mukaan jalkapallo tuo suomalaiselle terveydenhuollolle 358 miljoonan euron säästöt alentamalla riskiä sairastua mm. sydän- ja verisuonitauteihin, mielenterveysongelmiin sekä tiettyihin syöpätyyppeihin. Ja nyt puhutaan siis vain yhdestä urheilulajista laajassa lajikentässämme. Jos urheiluseurojen määrä putoaisi huomattavasti tällä olisi merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Työllistävä vaikutus

Toisekseen urheiluseurat luovat sekä työpaikkoja että mahdollistavat merkittäviä tulovirtoja paikallisille yrityksille. Jo pelkästään ammattivalmentajia on Suomessa noin tuhat ja määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Suomessa järjestetään myös vuosittain käsittämättömän suuri määrä erilaisia urheilukisoja ja -turnauksia. Lähes jokainen näistä tapahtumista tuo alueelle tulovirtaa mm. osallistumismaksuina sekä hotelli- ja ravintolatoimintojen tuottoina. Esimerkiksi Suomen suurimman juniorijalkapalloturnauksen, Helsinki Cupin, yhteydessä on arvioitu kulutettavan noin 13-15 miljoonan euron edestä erilaisia tuotteita ja palveluita. Turun seudun turnaukset ovat toki mittakaavaltaan pienempiä, mutta esimerkiksi TPS juniorijalkapallon perinteikäs Aura Cup tai Kaarinan Poikien Kaarina-turnaus kokoavat yhteen toistatuhatta pelaajaa kumpainenkin. Kun tähän lisätään vielä joukkueiden mukana matkustavien vanhempien kävijävirta, niin voidaan huoletta väittää, että seurat mahdollistavat paikallisille yrityksille taloudellisesti merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Jos urheiluseuroja olisi selvästi vähemmän, myös tapahtumia järjestettäisiin merkittävästi vähemmän. Samalla vähenisi urheilun mukanaan tuoma turismi sekä seurojen kotipaikkakunnilleen tuoma lisäarvo kuntamarkkinoinnin näkökulmasta.

Elämäntaitojen kehittäminen

Kolmanneksi tutkimukset ovat osoittaneet urheilun harrastamisen kehittävän paljon elämäntaitoja, jotka ovat siirrettävissä myös muille elämänalueille kuten työelämään tai opintoihin. Käytännössä näitä tunnistettuja taitoja ovat mm. paineensietokyky, tavoitteellisuus, kehittyneempi itsesäätely sekä sosiaaliset taidot. Mikäli seurojen määrä laskisi merkittävästi, olisi meillä myös merkittävästi vähemmän tahoja, jotka mahdollistaisivat tällaisten elämäntaitojen opettelun lapsillemme. Vieläpä suhteellisen turvallisessa ympäristössä.

Arjen merkityksellisyys

Neljänneksi on syytä ymmärtää se, että huippu-urheilu luo paljon sisältöä ja merkitystä suomalaisten arkipäivään. Olympiakomitean tutkimusten mukaan 70 % suomalaisista kokee saavansa hyvää mieltä huippu-urheilun seuraamisesta. Tällä on arvonsa. Esimerkiksi useampi FC TPS:n kannattaja on julkisesti kiittänyt seuraa siitä, että TPS ja Seuran oma mustavalkoinen yhteisö on auttanut heitä kamppailussa mielenterveysongelmien kanssa. Tämä on urheiluseuroille tyypillistä, sillä kaupungistumiskehitys on johtanut siihen, että yhteiskuntamme perhekeskeisyys on ollut viime vuosikymmenet vähenemään päin. Poliittisten liikkeiden ja uskonnon menettäessä suosiotaan tarjoavat urheiluseurat suurella määrälle kansalaisia yhteisöllisyyden tunteita. Ihmisillä kun on edelleen sisäsyntyinen tarve kuulua johonkin yhteisöön. Heijastumia tästä näemme jokaisen urheilutapahtuman yhteydessä. Ihmiset tunnustavat väriä sekä muita seurasymboleita ja osoittavat näin kuuluvansa tiettyyn heimoon. Mikäli seuroja olisi vähemmän, myös yhteisöjä ja tätä myöten yhteisöllisyyttä olisi vähemmän. Seuraukset tästäkin olisivat epäilemättä surulliset.

Yhteenvetona todettakoon, että meillä on valtava määrä syitä pyrkiä pitämään urheiluseuramme hengissä yli koronakriisin. Jos suinkin kykenet, niin kanna oma kortesi paikallisen seurasi tukirahastoon tai kausikorttikampanjaan. Tämä on investointi yhteiskuntamme tulevaisuuteen.

TPS jalkapallon puolesta haluan kiittää mitä nöyrimmin mustavalkoista seurayhteisöämme. On ollut sydäntälämmittävää huomata miten tärkeäksi turkulaiset kokevat Seuramme. Tätä kirjoitettaessa kausikorttimyyntimme on juuri ylittänyt 800 myydyn kortin rajan. Yksikään kausikortin ostanut kuluttaja tai yritys ei ole vielä vaatinut rahojaan takaisin, vaikka Veikkausliigan aloituspäivämäärästä ei ole vielä minkäänlaista tietoa. Myös yritysyhteistyökumppanimme ymmärtävät, että tällaisina aikoina heidän taloudellinen tukensa on TPS:lle tärkeämpää kuin koskaan. Olemmekin saaneet ilahduttavan paljon positiivissävytteisiä ja eteenpäin katsovia viestejä sponsoreiltamme. Erityiskiitos jo vuosia pääyhteistyökumppaneihimme kuuluneelle OP Turun Seudulle, jonka kanssa tulemme lähivuosina tekemään vielä fantastisia yhteistyökampanjoita!

TPS pyrkii kantamaan myös oman vastuunsa kriisin keskellä. Käytännössä olemme antaneet esimerkiksi alueen pienyrityksille näkyvyyttä sosiaalisen median kanavissamme. Näin nämä yritykset toivottavasti löytävät yhteisöstämme uusia potentiaalisia asiakkaita, jotka puolestaan auttavat heitä selviämään yli kriisiaikojen.

Arto Kuuluvainen

Kirjoittaja on FC TPS:n liiketoiminnan kehitysjohtaja, kauppatieteiden tohtori ja tietokirjailija.

TPS:n Veikkausliigajoukkuetta ja/tai Kansallista Liigaa pelaavaa naisten joukkuetta voi tukea parhaiten hankkimalla kausikortteja. Tarjolla on erihintaisia vaihtoehtoja ja kausikortin voi halutessaan lahjoittaa myös hyväntekeväisyyteen. OP Turun Seudun omistaja-asiakkaana hankit kausikortit nyt -10% alennuksella, voit lunastaa edun suoraan OP-mobiilista!

TPS Juniorijalkapalloa voit tukea esimerkiksi lahjoittamalla Heikki Suhosen -rahastoon.