Ikaalisten Tili ja Kiinteistö Oy:n toimitusjohtaja ja isännöitsijä Matti Leminen on nähnyt urallaan monenlaisia taloyhtiöitä: suurimmaksi osaksi hyvin hoidettuja, myös valitettavasti myös sellaisia, jotka on päästetty niin huonoon kuntoon, että koko rakennus on ollut pakko purkaa. Osakkeenomistajat ovat jääneet velkoihin ja ilman asuntoa.

– Ei aina ymmärretä, että kiinteistö tarvitsee systemaattista kunnossapitoa. Joka vuosi pitää tehdä kunnossapitotarveselvitys, joka tähtää viiden vuoden päähän. Se on lakisääteinen asia, Leminen sanoo.

– Valitettavan usein se nähdään pakkopullana ja pelkkänä rahan menona. Täytyy kuitenkin muistaa, että se on keino hallita ja ylläpitää omaa omaisuutta.

Lemisen kokemuksen mukaan kaupungin keskustoissa kiinteistöistä pidetään yleensä hyvää huolta, sillä osakkeiden arvo on korkeampi. Laiminlyönnit ovat yleisempiä taajamien ulkopuolella.

– Remontin kustannus voi olla jopa kolmanneksen osakkeen hinnasta. Isännöitsijän ja hallituksen pitää pystyä perustelemaan investoinnit osakkeenomistajille, jotka tekevät lopullisen päätöksen.

Myös OP Tampereen asiakkuuspäällikkö Annika Pöysti korostaa suunnitelmallisuuden tärkeyttä. Korjausvelkaa, eli tekemättömien remonttien kustannusta, ei saisi päästää kasvamaan liian suureksi.

– Laina-asioita on helpompi suunnitella, kun tiedetään, mitä remontteja on tulossa ja mitä pitää priorisoida. Kuntotutkimus olisi hyvä teettää myös ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

Taloyhtiönlainaa myönnetään suhteessa kiinteistön arvoon. Sitä hakee yleensä isännöitsijä, jolla pitäisi olla kokonaiskuva taloyhtiön tilanteesta ja remonttitarpeista. Pöysti muistuttaa, että myös taloyhtiönlainan korot voivat vaihdella. OP ennustaa tälle vuodelle korkojen kasvua.

– Lainalle voi ottaa korkosuojan jopa 25 vuodelle. Tällöin viitekorko kiinnitetään tietylle tasolle, joka on hieman korkeampi kuin vaihtuvakorkoisessa lainassa, mutta pysyy samana koko laina-ajan. Osakas tietää, että rahoitusvastike pysyy koko ajan samana.

Remonttien suunnittelu ja toteutuksen esittäminen yhtiökokoukselle ovat isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen vastuulla, mutta sekä Leminen että Pöysti kehottavat yksittäisiä osakkaita olemaan aktiivisia asiassa.

– Pitäisi käydä aktiivisesti kokouksissa, osallistua päätöksentekoon, kysellä ja kyseenalaistaa, Pöysti sanoo.

– Se tosiasia pitää hyväksyä, että omaan omaisuuteen pitää vähän sijoittaa, jotta sen arvo pysyisi ennallaan tai kasvaisi, Leminen jatkaa.

– Pitää osata vaatia toimenpiteitä, eikä jäädä odottelemaan katastrofia. Ei pidä säästää itseään hengiltä.