OPxRahapuhetta: taloustaidot opitaan jo pienenä

Taloustaidot ovat hyviä tapoja siinä missä kiittäminen, anteeksipyytäminen tai siistit pöytätavat – valitettavasti vain taloustaitoja ei vielä opeteta kaikille kouluissa. Jos lapsena ei saa pitkäjänteistä tukea rahataitoihin ja säästämiseen, ei lapsi tai nuori itsenäistymisen kynnyksellä automaattisesti muutu rahataitojen mestariksi ellei perheessä ole pidetty talousasioita esillä ja aiheesta ole puhuttu vuosien aikana kotona. Sain mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuden taloustaitoihin edes hieman, kun pääsin Martti Ahtisaaren koululle keskustelemaan pienten esikoululaisten kanssa rahasta ja säästämisestä.

Esikoululaisten kanssa käyty keskustelu oli todella antoisaa. Lasten into uuden asian äärellä oli valtavan ihailtavaa. Jokainen halusi kertoa vuorollaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Voin vain toivoa, että meillä jokaisella säilyisi tuollainen into uuden oppimiselle läpi elämän! Kiinnostuneisuuden lisäksi lapset olivat oikein fiksuja ja tiesivät aiheesta jo varsin paljon. Minua yllätti lasten ajatus rahan alkuperästä: suurin osa esikoululaisista arveli rahan olevan peräisin pankista, mutta he eivät kokeneet vanhempiensa työssäkäynnin olevan tekemisissä rahan ansaintaan. Toki toivottavaa on, että työssä käynnille on rahan lisäksi muitakin motiiveja ja niin vaikuttaisi ainakin näiden esikoululaisten vanhempien kohdalla olevan. Toinen minua yllättänyt, ja vähän huolestuttanutkin asia oli se, että vain yhden lapsen kotona oli keskusteltu säästämisestä. Kaikki lapset olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että vanhemmat antavat yleensä kielteisen vastauksen lasten esittämiin lelutoiveisiin vaikka eivät tiennetkään, miksi toiveet tulevat tyrmätyiksi. Osa lapsista kertoi, että heidän mielestään hyvä syy säästämiseen on mahdollisuus tuhlailuun.

Kerroin lapsille omista säästämisen tavoitteistani: haaveiden mahdollistaminen kuten lomamatka, yllätyksiin varautuminen esimerkiksi pesukoneen rikkoutuminen ja mahdollisuus uuden koneen hankintaan ilman, että tarvitsee tinkiä ruuasta. Lisäksi kerroin heille hyväntekeväisyydestä: kuinka säästöön menevistä rahoista voi halutessaan siirtää pienen osan muiden hyväksi, josta todennäköisesti tulee hyvä mieli pidemmäksi aikaa kuin muovilelun ostamisesta. Tätä havainnollistin esimerkillä, että maapallolla elää paljon lapsia, joilla ei ole joka päivä saatavilla puhdasta juomavettä. Korostin heille säästämiseen olennaisesti liittyvää mahdollisuutta vaikuttaa, kun eräs lapsista kysyi ’kuinka me nyt ympäristöasioihin hypättiin?’. Ympäristöasioihin viittasin myös sillä, että maapallollekin on parempi, jos varakkaammissa maissa ihmiset eivät tuhlaisi liikaa rahaa vaatteisiin, tavaroihin ja ruokaan, josta osa pahimmassa tapauksessa joudutaan vielä heittämään pois.

Lopuksi muistutin lapsia, että raha-asioissa kuten muissakaan asioissa ei kannata verrata itseään muihin vaan on hyvä ymmärtää, että perheet tekevät erilaisia päätöksiä omista lähtökohdistaan. Jollain lapsella saattaa olla hienot housut, jotka kaveritkin haluaisivat itselleen, mutta eivät syystä tai toisesta voi saada sellaisia. Heidän perheessä on voitu valita housujen ostamisen sijaan säästäminen jotain isompaa haavetta varten, tai talouden turvaamiseksi, - tai on mahdollista, että perheessä ei ole voitu edes valita rahan käytön kohdetta vaan kaikki käytettävissä olevat rahat menevät elämisen kannalta aivan välttämättömiin tarpeisiin. Tästä syystä ketään ei saa arvostella tai kiusata tavaroiden tai vaatteiden perusteella, koska niiden puuttuminen ei tee ihmisestä yhtään huonompaa. Luokassa vallitsi täysi hiljaisuus, kunnes kaikki lapset sanoivat hiljaisella äänellä kuin yhdestä suusta ’ei niin’.

Teetin ryhmälle lopuksi tehtävän, jossa lasten piti asettaa tuotteet hintajärjestykseen. Hintoja ei ollut nähtävillä vaan järjestys perustui lasten arvioihin. Lapset osasivat arvioida tuotteiden hinnat varsin taitavasti, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Auto arvioitiin lomamatkaa edullisemmaksi, koska autoa on vara käyttää useammin kuin lähteä lomamatkalle. Polkupyörän osto koettiin sen sijaan edullisemmaksi kuin auton tankkaus, koska vanhemmat päivittelevät auton tankkauksen kalleutta, mutta eivät harmittele lapselle ostetun pyörän hintaa.

On avartavaa katsoa näitä asioita lapsen näkökulmasta. Havainnot muistuttivat, kuinka tärkeää lapsille on perustella, miksi jotkut hankinnat jätetään tekemättä ja miksi säästäminen on tärkeää. En tiedä, mitä lapset ovat mahtaneet puhua aiheesta ja vierailustani kotona, mutta minun mielestä keskustelu rahasta heidän kanssaan oli erittäin mukavaa ja mielenkiintoista.

Kirjoittaja: Heidi Lösönen

varainhoitaja

OP Pohjois-Savo

Tämän vuoden yhtenä keskeisimmistä yhteisöllisenä tekona OP Pohjois-Savo panostaa erityisesti nuorten taloustaitojen tukemiseen ja edistämiseen. Taloustaitoja nuoret oppivat koululaisille tai opiskelijoille järjestettävillä kymmenillä pankkitunneilla, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tueksi kehitetyssä Taloustaitohankkeessa, yhdessä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton (HYOL) kanssa 9. luokkalaisille maaliskuussa järjestetyssä Taloustaitokilpailussa ja vuosittain jopa 4500 kuudesluokkalaisen vierailemassa Itä-Suomen Yrityskylässä.

OP sosiaalisessa mediassa