BLOGI: Vesijättö ja omarantainen kiinteistö

OP Pohjois-Savo
OP Pohjois-Savo

OP Pohjois-Savon asiantuntijat kertovat blogikirjoituksissa mielipiteitään ajankohtaisiin talouselämän asioihin. Tule mukaan keskustelemaan ja kuulemaan savolaisten terveiset!

OP Pohjois-Savo
OP Pohjois-Savo

OP Pohjois-Savon asiantuntijat kertovat blogikirjoituksissa mielipiteitään ajankohtaisiin talouselämän asioihin. Tule mukaan keskustelemaan ja kuulemaan savolaisten terveiset!

Käytännön elämä: Jokin aika sitten eräs alioikeus antoi tuomion vesijättöä koskevassa vastuuasiassa. Mutkat suoristaen oli kyse tilanteesta, jossa kv-liikkeen välityksellä oli myyty vesistön tuntumassa oleva kiinteistö isolla maa-alalla ja pitkällä rantaviivalla. Maanmittausoikeudellinen totuus oli kuitenkin se, että tuosta myydystä & ostetusta maa-alasta kuului olennainen osa jollekin muulle kuin kiinteistön omistajalle. Tuo muu oli ja on yleensä jakamaton vesiosuuskunta.

Vain omassa omistuksessa olevaa voi myydä omarantaisena: Juridisesti on aivan selvää, että sellaista kiinteistöä, jonka rajojen ja vesistön välissä on jonkun muun kuin kiinteistön omistajan maata (tapauksessamme vesijättöä) ei voi myydä rantakiinteistönä. Ei ainakaan ilman riskiä taloudellisista seuraamuksista myyjälle, jos tällaisesta asian tilasta ei ole ostajalle kerrottu markkinointimateriaalissa selvästi ennen sitovan ostopäätöksen tekemistä. Kysehän ei juridisesti eikä käytännössäkään ole rantakiinteistö, jos sen edustalla on jonkun muun omistamaa maata.

Rantaviivan pituuden ilmoittaminen: Vastaavasti omistetulle kiinteistölle voidaan ilmoittaa rantaviivaksi vain vesistöön saakka omistetun rantaviivan pituus. Muunlaisesta rantaviivasta on parasta ilmoittaa ostoa suunnittelevalle ennen sitovaa ostotarjousta – muuten saattaa tulla tarvetta penkoa kuvetta hinnanalennuksen ja toisinaan jopa vahingonkorvauksen muodossa.

Vesijätön lunastaminen: Oman rantansa kohdalla olevaa vesijättöä kiinteistön omistaja voi halutessaan pyrkiä lunastamaan vesijätön omistavalta taholta. Hinnoittelu vastaa näissä maanmittaustoimituksessa jonkinlaista käypää hintaa ko. alueella. Alussa mainitussa tapauksessa lunastushinta oli useita kymmeniä tuhansia euroja, joita ostaja sitten velkoi kanteella sekä myyjältä että välitysliikkeeltä.

Kv-liikkeen selonottovelvollisuudesta: Välitysliikkeen edustajan tulee tehdä myyntiinsä tulevalla kiinteistöllä paikan päällä katselmus. Tähän katselmukseen kuuluu myös rajojen fyysisten paikkojen tarkastelu. Jos tässä katselmuksessa välittäjälle tulee epäilys rajojen paikasta takka vesijätöstä, syntyy hänelle erityinen selonottovelvollisuus. Välittäjän tulee siis jostakin toisesta lähteestä tarkastaa asioiden oikea tila. Tällaisena lähteenä voi toimia kiinteistön omistaja ja/tai paikallinen maanmittaustoimisto. Viime kädessä rajat selviävät maanmittaustoimiston suorittamassa rajat määrittävässä maanmittaustoimituksessa.

Tarkkuutta kesämökkien kaupoissa: Kaikessa myynnissä kannattaa olla tarkkana ja selvittää olennaisimmat asiat. Rantakiinteistöä ostava haluaa varmaankin ostaa sellaista paikkaa, jossa on omaa rantaa. Varsinkin, jos olettaa ostavansa tällaista kiinteistöä. Jos oletus ei pidä paikkansa, on ostajakandidaatilla oikeus tietää asia ennen sitovaa ostopäätöstä.

Vielä on aika tehdä kesämökkikauppaa: Kesämökkejä ja muita vapaa-ajankohteita on välittäjien välityksellä myyty tänä vuonna sangen vilkkaasti. Vielä ovat rannat lumettomia ja vesistöt jäättömiä, joten nyt on hyvä aika vaihtaa omistajaa tällaisilla kohteilla. Ammattitaitoinen välittäjä varmistaa rannan omistuksen.

Pekka Linna, varatuomari, LKV, toimitusjohtaja OP Koti Pohjois-Savo

OP sosiaalisessa mediassa