Edellinen taantuma koettiin 2009, minkä jälkeen maailmantalous on jatkanut nousuaan. Talouden kasvua johtavat suuret maat, USA ja Kiina kärjessä. Tämä myönteinen kehitys näyttää jatkuvan ainakin lähiajat, koska markkinoita elvytetään edelleen massiivisilla valuuttaoperaatioilla ja matalilla koroilla.

Euroopan maat ovat niin ikään menestyneet kansantalouksien kasvussa hyvin. Nousukausi on ollut lyhyempi kuin maailmantalouden, mutta jatkuu edelleen. Euroopan keskuspankin massiiviset joukkovelkakirjojen osto-ohjelmat jatkuvat, mikä kasvattaa rahan määrää markkinoilla. Tämä lisärahoitus etsiytyy investointeihin, joiden myötä talouteen virtaa rahaa voimallisesti. Investointien myötä raha kiertyy palkkoina työntekijöille ja kulutukseen.

Suomen talous pääsi vauhtiin vasta noin kolme vuotta sitten. Käynnistyttyään kasvu on ollut nopeaa, sillä vuotuinen kasvu on noussut noin kolmen prosentin BKT:n kasvuun. Sama taso näyttää jatkuvan tänä vuonna. Ensi vuonna kasvun ennustetaan jonkin verran hidastuvan.

Monet Suomen talouden mittarit ovat erinomaisessa kunnossa. Työttömyys on laskenut neljättä vuotta peräkkäin ja työllisyysaste on noussut 71 prosenttiin. Suomen nykyisen hallituksen asettama tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta toteutunee vuoden loppuun mennessä. Työllisten määrän nouseva taso on hyvinvointivaltion rahoituksen näkökulmasta tärkeää. Vaikka sekä valtion että kuntien verotulot ovat kasvussa, julkinen sektori velkaantuu edelleen. Tämä on harmillista, sillä hyvinä vuosina pitäisi pystyä säästämään varoja tulevia, hitaamman kasvun vuosia varten.

Toinen suomalainen työmarkkinoihin liittyvä kehityskohde on nuorisotyöttömyyden alentaminen ja nuorten ohjaaminen koulutukseen nykyistä laajemmin. Jokaisesta ikäluokasta 60 prosenttia pitäisi saada yliopisto- ja korkeakouluopintoihin ja loput toisen asteen koulutukseen. Muussa tapauksessa Suomi kohtaa pahenevan työvoimapulan jo lähivuosina, koska vuosittain eläköityvien kansalaisten määrä ylittää työmarkkinoille tulevien nuorten määrän. Tilannetta ei mitenkään helpota matala syntyvyys, joka vuonna 2017 oli alin 50 vuoteen.

Oulun talousalueen tilanne on ollut muuta maata parempi jo pidempään. ICT-sektorin uudistuminen vuosikymmenen alussa käynnisti vahvan kasvun, joka jatkuu. Myös tasainen muuttoliike Oulun seudulle on ylläpitänyt voimakasta asuntorakentamista. Vuosi 2017 oli rakentamisessa erityisen poikkeuksellinen, sillä Oulun kaupunki myönsi rakennusluvan noin 3 000 uuden asunnon rakentamiseen. Keskimäärin Oulussa rakennetaan noin 1 600 asuntoa vuodessa. Yritysten investoinnit toimitiloihin ja tuotantokapasiteetin kasvuun ovat lisääntyneet kuluvan vuoden aikana.

Oulun Osuuspankki on ollut ja on jatkossakin vahvasti Oulun talousalueen kasvussa mukana. Viime vuonna rahoituksemme kasvoi nopeammin kuin pankeissa keskimäärin. Kuluva vuosi on ollut rahoituksessa edellistäkin vilkkaampi, ja olemme saaneet olla mukana yhä useampien yritysten ja asukkaiden investoinneissa. Tämä on meille osuuspankkilaisille iloinen tehtävä, jota toteutamme mielellämme.