Kuvassa Qstockin ennakkotuotannon tiimi, jonka harteilla lepää yhden Suomen suurimman festarin käytännön toteutuminen: festivaalijohtaja Mikko Forstén (vas.), festivaaliassistentti Binta Jabbi, festivaalikoordinaattori Niina Ristolainen, festivaalituottaja Johanna Snellman, venuekoordinaattori Anna Lanas, yritysyhteistyöstä vastaava Olli Muhonen, ravintolapäällikkö Pirjo Palonen ja artistikoordinaattori Sandy Kantola.

​

Festivaalihulina on täydessä vauhdissa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Kuusisaaren ja Raatin kentällä festarikansa riemuitsee, ja päälavalla kansainväliset isot starat villitsevät juhlijoita. Silloin Qstockin ‍artistikoordinaattori Sandy Kantola kiipeää Raatin stadionin ylätasanteelle ja antaa katseensa vaeltaa yli koko festarialueen.

”Se on joka vuosi yhtä liikuttava hetki. Sitä ei aina marraskuun räntäsateessa muista, miten isoa juttua tässä ollaan tekemässä, mutta sinä hetkenä, kun näen kaikki ne ihmiset pitämässä hauskaa, saan parhaan palkinnon työstäni”, kuvailee Kantola kesänsä ykköshetkeä.

Ennen kuin Kantola pääsee kipuamaan ylös stadionia, töitä on tehty vuoden ympäri ja vähän ylikin.

”Ohjelmistoja suunnitellaan päällekkäin. Nytkin siis vuoden 2019 suunnittelu jo hyvässä vauhdissa, vaikka tämän kesän festarit ovat vielä edessä.”

Artistikoordinaattorina Kantola johtaa kaikkea esiintyjiin liittyvää organisointia suunnittelusta ja buukkauksista backstagen toimintaan ja lavatekniikkaan.

”Olen laskenut, että minun operoimanani festareilla työskentelee noin 800 ihmistä. Jo pelkästään artistihenkilöitä eli bändejä tukijoukkoineen on noin 600”, hän naurahtaa.

Kantolan työ alkaa ajoissa, sillä tapahtuman koko muu ohjelmisto rakentuu sen ympärille, ketkä ovat pääesiintyjiä. Oulun kaukainen sijainti tuo palapeliin omat haasteensa, eivätkä suuret tähdet usein vahvista osallistumistaan ennen syksyä.

”Lähtökohta on, että lipun hinnalle on tarpeeksi vastinetta. Musiikkitarjonta ei saa olla liian ohut, vaan tarvitaan niin suuria nimiä kuin nousevia kykyjä. Olemme tutkineet yleisömme tarkkaan, ja pyrimme tarjoamaan jokaisen musiikkigenren kuuntelijalle oman polkunsa.”

Rautaista ammattitaitoa

Itse festivaalialueen rakentaminen aloitetaan vain viikkoa ennen itse tapahtumaa. Jotta kaikki kuusi lavaa, aidat, ravintolat, vessat ja muut oheisrakennukset olisivat turvallisesti paikoillaan ennen kuin festarikansa rynnii paikalle, kaiken tulee olla huolellisesti suunniteltu.

Tarvittavan ammattitaidon kirjo on laaja, mistä kertoo jo ennakkotuotantoon osallistuvien työntekijöiden tittelilista: on festivaalikoordinaattoria, tuottajaa, venuekoordinaattoria, yritysyhteistyöstä, myyntipaikoista ja mainosmyynnistä vastaavaa, ravintolapäällikköä, teknistä tuotantoa sekä turvallisuusvastaavaa – toimitusjohtajasta ja festivaalijohtajasta puhumattakaan. He vastaavat suunnittelun ja organisoinnin lisäksi muun muassa hallinnollisista asioista, kuten taloudesta ja isosta pinosta erilaisia lupia.

Festariviikon aikana Qstockissa työskentelee 1 400 työntekijää.

”Toisin kuin kuvitellaan, Qstock ei pyöri vapaaehtoisvoimin, vaan noin 85 prosenttia porukasta on palkallista”, Ristolainen selventää. Rekrytoinnissa riittääkin työsarkaa. Tarvitaan ihmisiä rakentamaan aluetta, narikkaan, rannekkeiden tarkistukseen, purku- ja siivoushommiin, järjestysmiehiksi, baarityöntekijöiksi, kierrätyspisteoppaiksi, cateringiin, infopisteelle, somistukseen…

”Lisäksi viikon aikana paikalla pyörivät tavarantoimittajat: tulee ruoka-, juoma-, teltta- ja mattokuormaa ja mitä kaikkea”, naiset luettelevat päitään pyöritellen.

Qstock työllistää ympärivuotisesti 7 henkilöä, ydintiimiin kuuluu 12 ja 50 vastaa jostain tietystä osa-alueesta.

”Heistä koostuu tiivis Qperhe. Osan työsuhde kestää vuosittain vain kaksi päivää, mutta pidämme yhteyttä ympäri vuoden. Qperhe on hämmästyttävää porukkaa: osa on ollut mukana alusta eli vuodesta 2003 asti, mutta yhä he jaksavat innostua ja kehittää Qstockia aina vain paremmaksi festariksi”, ylistää Ristolainen, jonka omaan toimenkuvaan kuuluu viestintä, markkinointi sekä viestintätiimin johtaminen.

Eikä työt itse festariin lopu, vaan jatkuvat jo yöllä heti kun viimeinen sointu on soitettu. Osa alueesta on saatava purettua ja siivottua jo seuraavaan aamuun mennessä. Koko alueen on oltava alkuperäisessä kunnossaan festarin jälkeisenä torstaina.

”Elokuun loppuun saakka painetaan kuitti- ja laskurumbaa. Syyskuussa on vähän hengähdystaukoa, mutta jo lokakuussa on taas täysi hööki päällä, sillä seuraavan festarin joulumyynti lähestyy.”

Paikallisuus vahva arvo

Paikallisuus on tärkeimpiä arvoja Qstockille, Kantola ja Ristolainen kertovat.

”90 prosenttia lavoista ja esitystekniikasta tulee 400 kilometrin säteeltä. Vain ne tekniikat, joita ei löydy läheltä, vuokrataan muualta”, Kantola kertoo.

”Sama pätee ruokaan, juomaan ja ylipäätään palveluihin. Lähikumppanuuksien avulla festarikävijät saavat lisäarvoa, kuten paikallispanimon juomia”, Ristolainen jatkaa.

Kumppaneiden merkitys kasvaa Qstockissa vuosi vuodelta. Niiden pohdinta onkin heti alkusyksyn työlistalla.

”Enää kumppanuus ei tarkoita, että on jokin firman logo bannerissa, vaan puhutaan tuotteista ja palveluista, jotka liittyvät festarikokemukseen: se voi olla mitä vain kuulosuojaimista majoitukseen. Kaikki tämä tehdään, jotta festarikävijät saisivat mahdollisimman hyvän festarikokemuksen.”

Myös paikallinen musiikkitarjonta on myös näkyvässä roolissa tapahtumassa. Oulu-lavalle kipuaa tänäkin vuonna yhdeksän lähiseudun esiintyjää. Lisäksi alueen tähtiä nähdään muillakin lavoilla päälava mukaan lukien, aina Ellinoorasta Saara Aaltoon saakka. Naisten mukaan Oulussa on hyvä järjestää isoja festivaaleja, sillä niin kaupunki, kaupunkilaiset kuin paikalliset yrittäjät arvostavat laadukkaan tapahtuman lisäksi sitä, kuinka paljon Qstock tuo rahaa ja näkyvyyttä Oululle.

”Oulun alueella kaikki toimijat haluavat löytää yhdessä ratkaisuja kasvuun, ja silloin se on winwin kaikille osapuolille”, he kehuvat.

​

Tärpit

Jokainen Qstockin ‍60 bändistä on huolella valittu helmi. Artistikoordinaattori Sandy Kantola antaa kolme vinkkiä tulevaisuuden megatähdistä, joita ei kannata jättää väliin.

Dream State. Etelä-Walesista kotoisin oleva rockbändi, joka yhdistää melodista laulua ja voimakkaita kitarasoundeja.

Defecto. Tanskalainen progemetalliyhtye, joka myy kotimaassaan kiertueet loppuun ja on lämmitellyt muun muassa Metallicaa ja Rammsteinia.

Dagny. Billboard nosti tämän norjalaisen, pohjoisen laululinnuksi tituleeratun Dagnyn vuoden kiinnostavimpien poppareiden listalle.

​

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti -lehden numerossa 2/2018.

​

​