Oulu – Suomen kakkospääkaupunki

Timo Levo
Timo Levo

toimitusjohtaja, kauppaneuvos Oulun Osuuspankki

Oulu on kasvanut ja kehittynyt viimeisten 50 vuoden aikana merkittäväksi kansainväliseksi ja kansalliseksi kaupungiksi. Kasvulle on tunnistettu monia lähteitä, joista esimerkiksi Oulun yliopisto, elektroniikkateollisuuden synty, Technopoliksen perustaminen ja innovaatiotoiminta koetaan keskeisiksi kasvun tekijöiksi. Jopa 2010-luvun alussa koettu elektroniikkateollisuuden kriisi on onnistuttu kääntämään alueen kasvun kiihdyttäjäksi.

Timo Levo
Timo Levo

toimitusjohtaja, kauppaneuvos Oulun Osuuspankki

Oulussa elokuussa 2019

Oulun kaupunkikulttuurin kehittäminen on ollut yksi kaupungin monista vahvuuksista. Rotuaarin perustaminen 1987 oli ennakkoluuloton päätös, jonka myötä kaupunkiin syntyi kävelykatualue. Autojen liikkumista rajoitettiin aikana, jolloin se oli asiana ennen kuulumatonta. Rotuaarin tapahtumat olivat valtakunnan ykkösuutisia 1990-luvulla. Näissä asioissa Oulu on ollut edelläkävijä, jota muut Suomen kaupungit ovat seuranneet.

Menestyvä kaupunki tarvitsee jatkuvasti innovatiivisuutta säilyttääkseen vetovoimansa. Vaikka emme aina näe hyvänä kilpailua muita vastaan, tosiasia kuitenkin on, että jokainen maailman kaupunki pyrkii omilla päätöksillään kehittämään vetovoimaansa. Menestyvät kaupungit luovat hyvinvointia – ei vain omalle alueelleen, vaan myös laajemmin kaupunkiseudulle. Esimerkkinä voisi pohtia, miten Pohjois-Suomen väestölle olisi käynyt, jos Oulun kaupunki ympäristöineen ei olisi kasvanut kuten on tapahtunut.

Onko kaikki mahdollinen tehty Oulun vetovoiman edistämiseksi?

Monet tehdyt päätökset ovat vahvistaneet Oulun vetovoimaa: urheilussa Oulun Kärpät kilpailee kansainvälisellä tasolla, tapahtumapuolella Qstock toimii valtakunnan sarjassa, tunnettuja oululaisia tai Ouluun liitettyjä brändejä ovat Nokia, Polar, Balmuir ja Oura – ja niin edelleen. Palkittiinpa kaupunki tammikuussa valtakunnallisessa Urheilugaalassa Suomen liikkuvimpana kuntana.

Tuoreimpia päätöksiä on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun muodostama konserni ja sen rinnalla tapahtuva kampusten yhdistäminen, jotka synnyttävät Suomeen ainutlaatuisen korkeakoulukonsernin monipuolisine opiskelumahdollisuuksineen.

Paljon on siis tehty, mutta onko riittävästi? Onko jälleen aika edistyksellisille uudistuksille?

Oulun kaupunkirakenne on maaseutumainen. Tämä johtuu kaupunkisuunnittelusta, jossa uusia lähiöitä on avattu ja samalla kaupungin keskusta on jäänyt ilman uudistuksia. Kaupunki on kirjannut strategisen tavoitteen, että keskustan asukasmäärää tullaan lähivuosina nostamaan 10 000 uudella asukkaalla. Tämä on hyvä lähtökohta ja alku uudelle kehitykselle.

Asukkaiden arvostukset ovat muuttuneet nopeasti 2010-luvulla, minkä seurauksena asuminen ja työpaikat nähdään uudessa valossa. Niiden pitää sijaita keskusta-alueella, jotta liikkuminen ja harrastaminen onnistuu jalan, pyörällä tai julkisella liikenteellä. Nuorten tavoite asumisen suhteen on muuttunut, ja kerrostaloasuminen palvelujen äärellä nähdään nyt ihanneasumismuotona.

Tavoitellessaan Suomen kakkospääkaupungin asemaa Oulun on näytettävä pääkaupungilta. Se tarkoittaa merkittävästi enemmän asuntoja ja asukkaita Tuiran ja Limingantullin rajaamalle keskusta-alueelle. Se tarkoittaa myös moderneja liiketiloja, toimistoja, hotelleja ja uudenlaisia, kaupunkilaisten viihtyvyyttä parantavia ratkaisuja keskusta-alueelle. Myös kulttuuripalveluiden on sijaittava keskustassa, jotta jokainen kaupungissa käyvä tai asuva voi helposti piipahtaa saamassa positiivisia virikkeitä ja elämyksiä elämäänsä. Esimerkiksi Luupin toimintojen pitäisi olla läsnä oululaisten päivittäisessä arjessa keskustassa.

Asumisen lisääminen suppealle ydinkaupungin alueelle edellyttää korkeampaa rakentamista, joka osittain korvaa nykyisiä asuinrakennuksia. Moderneissa kaupungeissa yli 80 % asunnoista sijaitsee kerrostaloissa kaupunkien keskustoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Suomessa tämä kehitys on jo toteutunut Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Oulun on liityttävä tähän joukkoon neljänneksi kaupungiksi noustakseen selvään kakkospääkaupungin asemaan.

Toinen vetovoimaa lisäävä tekijä on harkittu, tavoitteellinen, ripeä ja ennustettava päätöksenteko, jota seuraa aikataulussa pysyvä toteutus. Jotta yritykset uskaltavat investoida, niiden on liiketoimintansa vuoksi tärkeä tietää, mitä kaupungin kehittämiseksi on tapahtumassa. Investoinnit kasvattavat alueen elinvoimaa ja vahvistavat sitä kautta kaupunkiseudun vetovoimaa. Asukkaille kasvava kaupunkiseutu on tae siitä, että oman asunnon uskaltaa hankkia. Tämä taas osaltaan vahvistaa alueen rakennustoimintaa.

2020-luvusta Oulun nousun vuosikymmen

Uuden vuosikymmenen alussa Oululla on erinomaiset lähtökohdat lunastaa asemansa Suomen kakkospääkaupunkina. Jokainen tapaamani yritysjohtaja on omalta osaltaan valmis osallistumaan hankkeisiin, jotka kiihdyttävät kaupunkimme kilpailukyvyn sekä kansallisesti että kansainvälisesti uudelle tasolle. Säilytetään nykyiset vahvuudet ja rakennetaan yhdessä ennakkoluulottomasti uusia vahvuuksia. Uskon, että asukkaatkin ilahtuvat, kun kaupungin kaikki palvelut monipuolistuvat ja kehittyvät.

Oulun Osuuspankki toimii Oulun seudulla. Pankki on omalta osaltaan valmis kehittämään aluetta omistaja-asiakkaidensa ja seudun yritysten hyväksi. Yhdessä vahvistamme seudun menestystä ja asukkaiden viihtyvyyttä.

OP sosiaalisessa mediassa