Etenkin osaamista vaativilla ja vähän pääomaa sitovilla aloilla monet yritykset ovat kasvaneet jopa satoja prosentteja vuodessa. Ja kun kasvu on ollut kaiken lisäksi kannattavaa, näille yrityksille on syntynyt positiivinen ongelma, kun maksuliiketilille on kertynyt satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja kassavaroja.

Tällaisessa tilanteessa on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, mitä kassavaroille voisi tehdä, sillä niiden seisottaminen tilillä ei ole kannattavaa.

Vaikka inflaatio on toistaiseksi ollut maltillista, se nakertaa silti pitkällä aikavälillä varojen arvoa tasaisesti. Jos inflaatio on 1,5 %, se ehtii viiden vuoden aikana syödä 7 % varojen arvosta. Miljoonan euron summasta tämä tekee jo 70 000 euroa. Yrityksen johdon kannattaa punnita, onko sillä varaa heittää näin paljon varoja varmuudella Kankkulan kaivoon. Ylimääräisille varoille kannattaa miettiä parempia ratkaisuja varsinkin silloin, jos yrityksen tulovirrat ovat kasvavia ja yritys tietää, että maksuliiketilillä jatkuvien menojen kattamiseen riittää esimerkiksi 200 000 euron saldo.

Yksi vaihtoehto on toki ylimääräisten varojen pumppaaminen ulos osinkoina, mutta tämä saattaa tulla omistajille verotuksellisesti kalliiksi. Tämä on varmuudella huono ratkaisu tilanteessa, jossa yritys tarvitsee jonkun vuoden päästä varoja uudelleen esimerkiksi uusien investointien rahoittamiseen.

Mikä siis ratkaisuksi? Helppo ratkaisu on tehdä yritykselle varainhoitosopimus ja/tai sijoituspohjainen kassanhallintasopimus.

Isompia summia sijoitettaessa yritykselle on mahdollista räätälöidä sijoituskokonaisuus, joka ottaa huomioon mahdolliset tulevat rahatarpeet ja yrityksen varojen tuottotavoitteet sekä antaa suojaa inflaatiota vastaan. Tällä hetkellä perinteiset kassanhallinnan välineet eli korkorahastot eivät tarjoa tuottomahdollisuuksia, joten kokonaisuus kannattaa rakentaa ainakin osin osake- ja/tai kiinteistösijoituksia hyödyntäen. Lisäksi esimerkiksi OP Private -asiakkaiden valikoimaan kuuluvat Private Placement -lainat voivat tarjota hyviä tuottomahdollisuuksia kohtuullisella riskitasolla. Monelle yritykselle onkin hyvin kannattavaa palkata oma varainhoitaja suunnittelemaan kokonaisuutta yhdessä yrityksen kanssa, sillä yritysten sijoitussummat ovat usein huomattavia.

Toinen helppo ratkaisu on sijoituspohjaisen kassanhallintasopimuksen tekeminen. Se sopii kaiken kokoisille, myös pienemmille yrityksille. Siinä yritys valitsee itselleen sopivan tuotto-/riskitason ja siihen sopivat kulutehokkaat rahastot. Sijoituspohjainen kassanhallinta sijoittaa yrityksen ylimääräiset varat automaattisesti valittuihin rahastoihin. Automatiikka myös huolehtii siitä, että yrityksen tilillä on aina riittävästi rahaa myös juoksevia kuluja varten. Jos tilin saldo alittaa palautusrajan, palvelu luo lunastustoimeksiantoja rahastoihin ja siirtää tarvittavan määrän varoja tilille.

Omistajille varojen pitkäjänteinen sijoittaminen on myös hyvä ratkaisu. Varojen karttuminen ja niiden tuotto parantavat yrityksen nettovarallisuutta ja sitä kautta myös verotehokasta osingonmaksukykyä. Vahva tase antaa myös selkänojaa huonompia suhdanteita vastaan. Sijoitusomaisuus mahdollistaa yritykselle erilaiset rahoitukselliset ratkaisut. Varat käyvät myös vakuudeksi, jos investointeja halutaan rahoittaa velkarahalla.

Yrityksen varojen sijoittaminen suunnitelmallisesti on siis monella tapaa viisas ratkaisu. Se parantaa yrityksen tulosta, antaa inflaatiosuojaa varoille ja kasvattaa osingonmaksukykyä. Lisäksi se antaa yritykselle muuttuvassa toimintaympäristössä tulevaisuudessa enemmän vaihtoehtoja erilaisille rahoitusjärjestelyille. Älä siis jätä yrityksen varoja seisomaan tilille. Laitetaan ne yhdessä töihin!