Mihin yrittäjä tarvitsee testamenttia tai edunvalvontavaltakirjaa?

Kolme insinöörikaveria perustivat suunnittelutoimiston. Yrityksellä riitti töitä ja toiminta kasvoi. Palkattiin muutama työntekijä. Kaverukset tekivät pitkää päivää.

Otettiin lisää pankkilainaa ja laajennettiin uusiin toimipisteisiin. Ilmaantui ostajaehdokkaita, jotka olivat kiinnostuneita ostamaan yrityksen osakekannan. Vielä omistajat eivät kuitenkaan olleet valmiita myymään, vaikka työiltojen pimeimpinä tunteina joskus tuntui, että voisihan sitä joskus päästä helpommallakin. Jokaisella omistajalla oli oma vastuualueensa, josta jokainen vastasi yksin. Asiat hoidettiin luottaen toisiinsa.

Eräänä tiistaina yksi omistajista ei saapunut toimistolle. Muut osakkaat eivät saaneet häneen puhelinyhteyttä. Iltapäivällä tämän osakkaan entinen puoliso soitti ja kertoi, että tämä osakas oli saanut vakavan sairaskohtauksen ja oli toimintakyvytön. Kahdella muulla omistajalla pyöri mielessään monia kysymyksiä. Mitä tämä tarkoittaa yrityksen kannalta? Kuka hoitaa sairastuneen tehtävät? Kuka käyttää hänen puolestaan päätäntävaltaa yrityksen omistajana?

Jos henkilö ei ole itse tehnyt etukäteen edunvalvontavaltakirjaa, jossa on määritellyt, kuka hänen asioitaan hoitaa toimintakyvyttömyystilanteessa, viranomainen määrää, kuka asioita hoitaa. Kun viranomainen antaa edunvalvojan määräyksen (ennen holhooja), viranomainen (maistraatti) alkaa myös valvoa kaikkea omaisuutta mukaan lukien yrityksen osakkeita. Tällöin moniin asioihin tarvitaan myös maistraatin lupa ja monet asiat ovat kiellettyjä. Näitä asioita säätelee laki holhoustoimesta. Tämä tuo mukanaan byrokratian ja kustannukset, ja asioiden hoitaminen vie paljon aikaa.

Edellä todetut seikat eivät ole sopusoinnussa yritystoiminnan kanssa. Yrityksen riskienhallinnan kannalta on erittäin tärkeää, että jokaisella omistajalla on laadittuna kaiken varalta edunvalvontavaltakirja. Erityisen tärkeä asiakirja se on, jos omistaja haluaa jossakin vaiheessa toteuttaa yrityksen tai muun yritysjärjestelytilanteen (esimerkiksi osakkeiden kaupan) ja on itse toimintakyvytön.

Mitä jos yllä olevan esimerkin omistajayrittäjä menehtyykin? Mitä se tarkoittaa yrityksen kannalta? Kuka silloin käyttää hänen puolestaan päätäntävaltaa omistajana?

Menehtyneen henkilön tilalle tulee kuolinpesä. Kuolinpesässä päätöksentekovaltaa käyttävät kuolinpesän osakkaat yhdessä. Kuolinpesälle kuuluu päätäntävalta kaikesta omaisuudesta ja veloista. Jos tämä henkilö on ollut avioliitossa aiemman puolisonsa kanssa ja ositus tai omaisuuden erottelu on toimittamatta, on myös tämä entinen puoliso kuolinpesän osakas. Mikäli edesmenneellä omistajayrittäjällä on lapsia, myös he ovat kuolinpesän osakkaita. Mikäli lapset ovat alaikäisiä, myös heidän osaltaan omaisuus on maistraatin lupien ja valvonnanalaista vastaavalla tavalla kuin edellä toimintakyvyttömyystilanteessa.

Mitä voi seurata siitä, että omistajana ja päätöksentekijänä yrityksen asioissa onkin tällainen jakamaton kuolinpesä?

Yrityksen riskienhallinnan kannalta on tässäkin tilanteessa toivottavaa, että tällä henkilöllä olisi ainakin avioehtosopimus ja testamentti. Avioehtosopimus on tärkeä, koska myös yritysomaisuus kuuluu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, ellei sitä ole erikseen avioehtosopimuksella suljettu sen ulkopuolelle. Esimerkkitapauksessamme saattaa olla, että omistajayrittäjän entisestä puolisosta voi tulla kaverusten firmaan uusi osakas osituksen seurauksena.

Testamentilla voidaan läheisten turvan lisäksi turvata yrityksen jatkuvuutta. Erilaisilla testamenteilla on hyvin erilaiset veroseuraamukset. Testamentti pitää laatia oman tilanteen näkökulmasta.

Tässä kerrottu tarina koostuu erilaisista tosielämän tapahtumista. Myös omistajayrittäjälle voi sattua ja tapahtua. Yrityksen riskienhallinnan näkökulmasta jokaisella omistajalla kannattaa olla omat henkilökohtaiset lakiasiat kunnossa. Näihin riskeihin voi varautua edunvalvontavaltuutuksen, avioehtosopimuksen ja testamentin lisäksi yhtiöjärjestyksellä, osakassopimuksella tai muulla yhtiötä koskevalla sopimuksella sekä henkivakuutuksilla.

Oulun Osuuspankin Lakipalveluissa näihin asioihin erikoistuneet lakimiehet auttavat laatimaan yrittäjän henkilökohtaisia lakiasiakirjoja.

Varaa aika OP Oulun lakipalveluihin numerosta 010 2535 030.

OP sosiaalisessa mediassa