1. Jokaisella on hoidettavia asioita

”Usein ajatellaan, että minun asiani ovat niin pieniä, ettei mitään valtuutusta tarvita. Kuitenkin jokainen meistä hoitaa viikoittain valtavasti omia, henkilökohtaisia asioita: pankki-, vakuutus- ja veroasioita, lehti- ja muita tilauksia, puhelin- ja nettiliittymiä, terveyteen, autoon ja asuntoon sekä asumiseen liittyviä asioita… Yrittäjillä on vielä yrityksen asiat siihen päälle. Etenkin jos yrityksellä on työntekijöitä ja muita omistajia, asioiden hoitamatta jättäminen voi olla kohtalokasta isolle joukolle ihmisiä.

  1. Avioliitto tai sukulaisuussuhde ei valtuuta

”Yleinen harhakäsitys on, että puoliso tai lapset voivat hoitaa asiani, jos minulle sattuu jotain. Voi olla suuri järkytys, kun 50 vuoden avioliittokaan ei oikeuta hoitamaan esimerkiksi puolison pankkiasioita, jos valtuutusta ei olla tehty. Ne tilanteet ovat sydäntä särkeviä, mutta usein emme voi tehdä muuta kuin ohjata läheistä hakemaan yleistä edunvalvontaa maistraatista.

  1. Yleinen edunvalvonta on raskas reitti

”Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty eikä ihmisen toiminta- ja ymmärryskyky riitä omien asioiden hoitoon, maistraatista voi hakea yleistä edunvalvontaa. Se on hidas ja raskas tie. Päätöksen saaminen voi kestää puolikin vuotta, ja laki velvoittaa valtuutetun raportoimaan kaikesta valtuuttajan puolesta tehdystä toiminnasta vuosittain. Silloin myös tiettyihin oikeustoimiin, kuten kiinteistön myymiseen, on haettava maistraatin lupa. Edunvalvontavaltuutuksella asioiden hoitaminen on huomattavasti sujuvampaa.”

  1. Astuu voimaan vasta, kun sitä tarvitaan

”Harhakäsitys on myös se, ettei valtuutuksen tehtyään voi enää hoitaa omia asioitaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Valtuutus astuu voimaan vasta, kun valtuutettu pyytää lääkärintodistuksen, jonka mukaan valtuuttaja ei kykene enää hoitamaan asioitaan, ja hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista maistraatilta. Maistraatin päätöksessä mennee muutama viikko, minkä jälkeen valtuutettu voi toimia valtakirjan kanssa.”

  1. Voi tulla kalliiksi, jos sitä ei ole

”Jos läheiset joutuvat hakemaan yleistä edunvalvontaa, kenelläkään ei ole laillista oikeutta hoitaa toisen asioita. Laskut ovat ensimmäisiä asioita, joita alkaa kertyä. Sen sijaan vahvistetun valtuutuksen kanssa voi tulla pankkiin ja saada pankkitunnukset, jolloin pääsee nopeasti hoitamaan asioita kuntoon.”

  1. Ei ole suuri investointi

”Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen hoituu usein jo yhdellä tapaamisella, joten se ei ole iso investointi rahallisesti eikä ajallisesti. Usein riittää, kun miettii etukäteen, kuka luotettu ihminen tai ihmiset ovat, keskustelee heidän kanssaan ja varaa ajan OP Oulun Lakipalveluista. Tapaaminen kestää puolitoista tuntia, eikä sinne välttämättä tarvitse ottaa voimassaolevan henkilöllisyystodistuksen lisäksi muita dokumentteja mukaan.”

  1. Hyvä hetki on silloin, kun on vielä voimissaan

”Vaikka esimerkiksi muistisairausdiagnoosi ei ole este edunvalvontavaltuutuksen teolle, paras hetki tehdä se on silloin, kun on vielä voimissaan. Diagnoosin jälkeen valtakirjaan voidaan tarvita lääkäriltä liitteeksi todistus siitä, että ymmärryskyky on tallella.”

  1. Valtuutus on tehtävä määrämuotoon

”Edunvalvontavaltuutusta ei tehdä valmiiseen lomakkeeseen vaan jokaisen yksilölliseen tilanteeseen sopivaksi. OP Oulussa valtuutuksen laatii ammattitaitoinen lakimies. Määrämuotoisuudesta huolehtimisen lisäksi lakimies auttaa ymmärtämään valtuutuksen sisällön, eli mihin se antaa oikeudet ja mitä siitä seuraa. Lähtökohtaisesti valtuutus ei sisällä valvontaa, kuten yleinen edunvalvonta, mutta valtuutetun on noudatettava lakia ja toimittava valtuuttajan edun mukaisesti.”

Varaa aika OP Oulun Lakipalveluista

puh. 010 2535 030 ja tule juttelemaan lisää.