OMAKOTITALORAKENTAMISEEN LIITTYY tunnetusti aikamoisia kauhukuvia: sinne menevät niin kaikki aika kuin rahatkin, ja vielä avioliitto kaupan päälle. OP Oulun asiakkuuspäällikkö Aki Kangas tuntee kyllä huolet, mutta ei allekirjoita niitä.

”Ei omakotitaloja rakenneta juurikaan enää hartiapankilla, vaan jo kaksi kolmasosaa meidän asiakkaistamme rakennuttaa avaimet käteen -periaatteella”, hän kertoo.

Omakotitalon rakentamisesta haaveilevien kannattaa silti varata runsaasti aikaa suunnitteluun, Kangas neuvoo. Takana ovat ne ajat, kun pankkiin marssittiin kysymään, mikä on maksimisumma rahaa, jonka saa lainaksi, ja sitten alettiin suunnitella taloa.

”Tänä päivänä asiakkaat ovatkin hyvin valmistautuneita, kun he saapuvat ensimmäiseen tapaamiseen pankkiin. Nettilaskureilla voi laskea alustavat lainasummat, ja netissä voi myös vertailla talopaketteja esimerkiksi sen mukaan, haluaako puu-, hirsi- vai kivitalon.”

Netissä tapahtuu myös ensimmäinen yhteydenotto pankkiin. Verkkoluottohakemus on kätevä tehdä pankin sivuilla, josta tiedot ohjautuvat asiantuntijalle. Hän kutsuu tulevat rakentajat henkilökohtaiseen tapaamiseen.

Hakemusvaiheessa on hyvä olla tiedossa, minne tulevan kodin aikoo rakentaa ja esimerkiksi alustavia rakennuskustannuslaskelmia tai ammattilaisen tekemä kustannusarvio, piirustukset ja kuvat sekä urakka- tai talopakettitarjous.

”Alustavan lainapäätöksen voimme kyllä tehdä vähemmilläkin tiedoilla, mutta koska esimerkiksi tontti toimii lainan vakuutena heti alusta saakka, sen sijainnilla on merkitystä. Lisäksi tontin omistus eli se, onko kyseessä omistus- vai vuokratontti, vaikuttaa vakuusarvostukseen.”

Varsinaiseen lainapäätökseen pankki vaatii ammattilaisen tekemän suunnitelman ja laskelman, josta ilmenee myös esimerkiksi sellaiset kustannukset kuin maatyöt, lupamaksut, valvonta- ja suunnittelukulut sekä liittymämaksut.

Tontin lisäksi valmistuva talo toimii vakuutena, mutta yleensä tarvitaan myös muuta vakuutta, kuten valtiontakaus, pankin luottotakaus tai vanhemmilta saatava pantti.

Neliöhinta keskimäärin 2 000 euroa

Unelman omasta, mieluisasta omakotitalosta voi toteuttaa, vaikka ei olisikaan rakennusalan ammattilainen. Talo halutaan usein rakentaa ruuhkavuosissa eli siinä kohtaa, kun perheen koko kasvaa ja tarvitaan lisää tilaa, mutta myös työelämä vaatii paljon.

”Ihmiset ovat nykyään hyvin realistisia oman ajankäytön suhteen. Siksi yhä useampi kääntyy ammattilaisten puoleen, ja sitä varten he ovat olemassa.”

Kangas törmää enää ani harvoin myöskään ylimitoitettuihin suunnitelmiin siitä, kuinka paljon asiakas osaa tai voi tehdä itse.

”Omakotitalon rakentaminen maksaa keskimäärin 2 000 euroa neliöltä. Jos näen suunnitelman, jossa neliön hinta on runsaasti sen alle, niin sitten tarvitaankin perusteellisempi keskustelu.”

Talon rakentaminen on pitkä, kokonaisuudessaan reilusti yli vuoden projekti. Yllätyksiäkin sattuu. Aina rakennuksen maapohja ei ole analyysien mukainen, tai asiakas on laskenut tekevänsä paljon itse, mutta sairastuu ja joutuu palkkaamaan työvoimaa.

”Pyrimme mitoittamaan asiakkaan rakennuslainan niin, että se riittää kaikissa olosuhteissa talon valmiiksi saamiseen. Toki joskus joudutaan hakemaan lisärahoitusta, mutta ihmiset ovat nykyään fiksuja. Harvoin törmää tapauksiin, että suunnitellaan yksikerroksista puutaloa, mutta yhtäkkiä rakennetaankin kaksikerroksista kivitaloa”, Kangas kiittelee.

Yksi iso kysymys asiakkailla liittyy taloudelliseen pärjäämiseen rakentamisen aikana. Käytäntönä on, että rakentamisen aikana talolaina pidetään lyhennysvapaalla eli siitä maksetaan vain korot.

”Talolainaa ei myöskään nosteta kerralla. Talotehtailla maksueriä on sopimuksen mukaan yleensä 10–20, joten lainaa nostetaan niiden mukaan.”

Hän kannustaa hankkimaan vastaavan työnjohtajan tai muun rakennusalan ammattilaisen mukaan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mutta mistä heitä löytää?

”Ihan omien verkostojen kautta, tuttavapiiristä ja kahvipöytäkeskusteluista!”

​

Olisiko sinulla rakentamisen aika?

Ota ensimmäinen askel ja tee lainahakemus jo tänään‍.

​

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti -asiakaslehden numerossa 3/2019.

​