Uusi halli ja avoimet ovet vetivät väkeä – somerolainen Arskametalli rakentaa siilot ja kuivurit

Suomalaisten maatilojen koot kasvavat kovaa vauhtia. Tämä tarkoittaa, että asioita pitää tehdä isommin ja tehokkaammin. Vastatakseen kysyntään somerolainen viljankäsittelylaitteita valmistava Arskametalli kasvattaa myös omaa toimintaansa.

Arskametallin piha on täpötäynnä autoja. Autosta noustessa törmäämme paikalliseen maatilan isäntään, joka tervehtii iloisesti ja kertoo, että väki on lähtenyt liikkeelle, kun puinnit on saatu suoritettua. Mietimme, onko Arskametallin uudessa hallissa enää tilaa meille, mutta isäntä vakuuttaa, että joukkoon mahtuu kyllä.

– Tervetuloa! Oven vierestä löytyy makkaraa, tuolla voitte tutustua näytteilleasettajiin ja jos haluatte, niin pääsette kierrokselle myös tehtaan puolelle, Arskametallin toimitusjohtaja Janne Käkönen sanoo.

Nappaamme makkarat mukaan ja lähdemme ihastelemaan yrityksen juuri valmistunutta hallia Jannen kanssa. Samalla pääsemme kuulemaan tarkemmin Arskametallin toiminnasta.

– Kaikki lähti liikkeelle vuonna 1957 kun isoisäni Arvo hankki tilalleen leikkuupuimurin. Puimuri pui nopeammin kuin vilja ehti kuivua säkkikuivurissa. Niinpä hän otti rohkean askeleen ja rakensi itselleen oman siilokuivurin.

Naapurit pitivät Arvon rakennelmaa ensin hulluna, mutta pian paikalliset ymmärsivät laitteen tehokkuuden ja seuraavana vuonna Käkösen tilalla rakennettiin jo kolme kuivuria.

– Nykyään valmistamme erilaisia viljankäsittelylaitteita, kuten kuivureita, siiloja ja kuljettimia. Tuotteillamme on oleellinen rooli siinä, että vilja saadaan pellolta suomalaisten ruokapöytiin.

Arskametallin toimitusjohtaja Janne Käkönen antaa kiitosta OP Lounaismaan Juho Pettersonille, jolla on ollut oma roolinsa Arskametallin investoinnin toteutumisessa.

Isommin ja tehokkaammin

Moni asia on muuttunut Arvon ajoista ja myös maanviljelys on ollut melkoisessa murroksessa. Tämä on näkynyt myös Arskametallin asiakaskunnassa.

– Tilojen määrä on vähentynyt, mutta tilakoot ovat kasvaneet. Esimerkiksi kuivureita ostetaan määrällisesti vähemmän, mutta ne ovat aiempaa isompia, Janne selventää.

– Ennen 270 hehtolitran kuivuri oli suurin, mitä valmistimme, mutta nykyään pienimmätkin kuivurit ovat yleensä yli 300 hehtoa. Voitte siis kuvitella, että kehitystyötä on pitänyt tehdä vuosien varrella.

Arskametallin valmistamissa viljankäsittelylaitteissa hyödynnetään nykyään myös enemmän automaatiotekniikkaa.

– Haluan kuitenkin painottaa, että meille jokainen asiakas on yhtä tärkeä riippumatta siitä, onko hän ostamassa viljaputkea tai isoa kuivuria. Pystymme räätälöimään tuotteistamme jokaiselle sopivia versioita.

Arskametallin viljankäsitelylaitteet kiinnostivat yleisöä avoimien ovien päivässä.

Vauhtia kasvuun

Laajennuksen myötä Arskametallin tuotantotilat kasvavat yli 6000 neliöön.

– Uusi teollisuushalli kattaa 1240 neliötä. Toistaiseksi tila on tyhjillään, mutta tavoitteenamme on saada tuotanto käynnistymään uusissa tiloissa vuoden loppuun mennessä, Janne sanoo.

Tiloihin on tulossa muun muassa levytyökeskus, rullamuovauslinja, kokoonpano-osasto sekä varasto. Kasvun myötä yritykseen rekrytoidaan myös 1-5 uutta työntekijää.

– Arskametalli työllistää tällä hetkellä 26 työntekijää ja vuonna 2016 ostamassamme tytäryhtiö Mepussa työskentelee 53 henkeä. Mittava osa kokonaisliikevaihdostamme menee ulkomaille.

Katse tulevaisuudessa

Nyt kun uusi halli on valmis, on hyvä pysähtyä miettimään Arskametallin kulunutta vuotta. Kiirettä on varmaan pitänyt?

– Itseasiassa nyt on ollut hieman hiljaisempaa. Tuotteidemme kysyntä vaihtelee hyvin paljon viljasadon mukaan ja koska viime vuonna sato jäi pieneksi, viljelijät eivät ole hankkineet niin paljoa uusia siiloja tai kuivureita, Janne selventää.

Pitkän historian omaavassa perheyrityksessä kasvua mietitään kuitenkin pitkällä tähtäimellä.

– Kiireen keskellä on huono tehdä tämän tason laajennuksia, joten nyt oli hyvä hetki panostaa rakennusprojektiin. Uskon, että ensi vuonna kysyntää on taas enemmän. Niin kauan, kun suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa, tuotteillemme on kysyntää, Janne sanoo.

OP sosiaalisessa mediassa