Kesäkissat urbaani legenda – eläinsuojeluyhdistyksellä riittää kiirettä ympäri vuoden

Kissalaan saavuttaessa huomaa, että kymmenellä sijaiskissalla on omassa lukaalissaan kirjaimellisesti kissan päivät. Sijaiskodissa pidetään huoli eläinten hyvinvoinnista, ja kissat pääsevät halutessaan ulkoilemaan tai oleskelevat sisällä lämmössä huvituksenaan ulkoelämän tarkkailu tai leikkiminen ja raapimispuussa kiipeileminen.

Vaikka sijaiskodeissa on eniten kissoja, pitää Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen Karoliina Ahtovuo-Kuusisto kesäkissailmiötä urbaanina legendana. – Se ei kyllä näy eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa mitenkään. Kesäkissa-asia kertoo ehkä vain eniten kissojen arvostuksen puutteesta. Löytökissoja on tasaisesti ympäri vuoden, mutta syksyisin niistä tulee havaintoja eniten, kun kissat ilmaantuvat ilmojen viiletessä ihmisten ilmoille ja kotipihoihin.

Eläinsuojeluyhdistyksen näkökulmasta kissoilla on edelleen huonoin tilanne Suomessa. Niitä on määrällisesti liikaa. – Meidän kautta kissoja kotiutettiin uusiin koteihin viime vuonna ennätysmäärä, sata löytökissaa. Kissoilla ei valitettavasti ole sellaista arvoa, että niiden hankintaa harkittaisiin ja oman ongelmansa tuo myös se, että omistaja ei leikkauta kissaa. Kissat ovat tosi hyviä lisääntymään.

Maija ja Sara -kissat ovat Karoliina Ahtovuo-Kuusiston sijaiskissoista sosiaalisimpia. Ne tulevat heti sisälle tullessa vastaan ja hyppäävät syliin kehräämään. – Esimerkiksi Maijan perään ei ole kukaan koskaan kysellyt, vaikka kovasti on omistajan perään kuulutettu. Löytökoirat taas haetaan pois tai ainakin niille löytyy omistaja. Kissoja taas päätyy löytölöihin valtava määrä, joita kukaan ei kaipaa.

Muitakin eläimiä eläinsuojeluyhdistyksen autettavaksi päätyy. Tälläkin hetkellä sijoituksessa on yksi käärme, mutta myös marsuja tai esimerkiksi kaneja. Ne päätyvät sijaiskotiin yleensä sosiaalisista syistä. – Teemme yhteistyötä myös ihmisiä auttavien tai tukevien tahojen kanssa. Jos asianomainen itse haluaa, käymme paikan päällä keskustelemassa tilanteesta ja auttamassa, Ahtovuo-Kuusisto kertoo.

Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa ihmisten omat havainnot ja ilmoitukset apua tarvitsevista eläimistä ovat tärkeitä. – Autamme myös esimerkiksi loukkaantuneita tai pulassa olevia luonnonvaraisia eläimiä, esimerkiksi siilejä tai siipirikkoja lintuja. Lentokyvyttömistä poikasista tulee myös usein ilmoituksia, mutta kannattaa myös muistaa, että lajista riippuen osa poikasista lähtee luonnostaan pesästä lentokyvyttömänä.

Vapaaehtoistyö ja sijaiskotitoiminta tukipilarina

Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa olevia vapaaehtoisia on tällä hetkellä 16 henkilöä. Vapaaehtoisten tehtävät ovat monipuolisia: sijaiskissojen kotiutusta, kissojen loukutusta, eläinlääkärikäyntejä sekä luonnonvaraisten eläimien auttamista. Yhdistyksellä on myös vapaaehtoisten voimin toimiva oma neuvontapuhelin, joka palvelee vuoden jokaisena päivänä. - Uusia vapaaehtoisia otamme pari kertaa vuodessa järjestettävässä infotilaisuudessa. Jatkuvaa rekrytointia meillä ei ole tietosuojasyistä.

Eläinsuojeluyhdistyksen toimintaan voi osallistua ja tukea monella tavalla. Rahalahjoitusten lisäksi voi lahjoittaa tarvikkeita, kissanruokaa – ja omaa aikaa. – Uusia sijaiskoteja etsimme koko ajan. Se vaatii vain elämistä eläimen kanssa, me hoidamme ruuat, tarvikkeet ja eläinlääkärikäynnit. Lisäksi hyvä ilmainen tapa tukea toimintaamme on myös jakaa somepäivityksiä. Se auttaa meidän toimintaamme paljon, kun tieto liikkuu nopeasti, Ahtovuo-Kuusisto hoksauttaa.

Miten voin tukea Eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa:

  • rahalahjoitukset
  • ruoka- ja tarvikelahjoitukset
  • tarjoamalla sijaiskotia
  • vapaaehtoiseksi liittyminen
  • seuraa ja jaa eläinsuojeluyhdistyksen some-julkaisuja
  • kannatusjäsenyys kattojärjestö SEY Suomen eläinsuojelu ry:n kautta

OP Tornio lahjoitti taidehuutokauppansa tuoton hyväntekeväisyyteen., josta osa lahjoitettiin Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistyksen toimintaan.

OP sosiaalisessa mediassa