Hyvinvoiva lehmä tuottaa paljon maitoa - robottinavetassa saa keskittyä eläimiin ja niiden hyvinvointiin

Karunkilaisen Stenuddin perheen tilalla karisevat vanhat mielikuvat aamulypsyistä ja lannan lapioimisesta. Perheyrityksen StenMilk Oy:n Tuomas Stenudd, 30, vastaanottaa vieraat uudessa nykyaikaisessa navetassa, jossa lehmät voivat hyvin ja myös tuottavat paremmin maitoa.

-Robottinavetassa saa keskittyä eläimiin ja niiden hyvinvointiin. Vaikka tietokone ohjaa robotteja, koneella menee itseltä murto-osa ajasta. Valtaosa päivästä menee karjan parissa.

StenMilk Oy:lla lypsetään tällä hetkellä kahdessa navetassa. Vanhemmassa on jo pitkään palvelleet kaksi lypsyrobottia ja uudessa on käytössä kaksi uutta – huhtikuussa käyttöön otetaan kolmas robotti noin 3000 m2 kokoisessa navetassa.

-Loppuvuodesta meillä on lähes 300 lypsävää ja yhteensä noin 500 eläintä. Tällä hetkellä eläimiä on yli 400. Neljännelle robotille on tila valmiina, ja se voidaan asentaa, kun vanhan navetan robotit ovat käyttöikänsä päässä noin viiden vuoden kuluessa.

Nykyaikaisessa navetassa automaattista ei ole vain lypsäminen. Automaatti jakaa rehua ja heinää, mittaa rehun määrän ja huolehtii että rehu pysyy lehmien ulottuvilla.

-Lehmä kantaa pantaa, joka rekisteröi kaiken: kuinka paljon se nukkuu, syö, märehtii ja lypsykoneelta tulee myös tieto lypsymääristä. Se auttaa meitä seuraamaan lehmien hyvinvointia ja mahdolliset vaivat tulevat hoidetuksi entistä nopeammin.

Robottinavetta rapsutin

Lehmät jonottavat robottinavetan rapusuttimelle

Jonotusta robotille ja rapsutukseen

Eläinten hyvinvointiin panostetaan paitsi koneiden tuottaman tiedon myötä, myös tilojen suunnittelulla niin, että niillä on tilaa kulkea ja olla. Navetasta löytyy myös neljä selän rapsutinta, ja lehmät pitävätkin huolen omasta siisteydestään. Lypsylle lehmät jonottavat mielellään, myös energiapitoisemman rehun toivossa.

-Uudessa navetassa lehmien tuotos nousi selvästi, kun on tilaa enemmän ja lehmät voivat hyvin. Tuotos nousee vielä entisestään parin vuoden sisällä. Tällä hetkellä meillä on paljon ensikoita (ensimmäistä vuotta lypsävää), ja tuotos on silloin vielä pienempää.

Satatonnareita, eli 100.000 kg lypsäneitä, tilalla on ollut yksi. Yksi lehmä taas päätti lopettaa 98,500 kiloon, kuin seinään. - Se kai vain päätti, että nyt tämä määrä riittää.

Perheyhtiö työllistää vanhempien lisäksi neljä aikuista poikaa. Myös jo kolmannessa polvessa ollaan innokkaasti maatilan töissä mukana.

-Kyllä maatilan työhön kasvaa. Tulee tuntea hyvin eläimen fysiologia ja anatomia, ja ymmärtää eläimen käyttäytymistä. Käytäntö opettaa parhaat vinkit ja rutiini kasvaa. Tekniikkaan toki tarvitsee aina koulutusta. Hyvin pitkälti pärjätään omin voimin, mutta erikoisempiin tai isompiin ongelmiin tarvitaan esimerkiksi eläinlääkäriä.

Luottamus ja kumppanuus rahoittajan yhteistyön perustana

Maatalouden rahoittaminen vaatii kumppanuutta, jossa sekä pankki että asiakas ovat molemmat avoimesti mukana. Tämä tietenkin perustuu luottamukseen. Tällä hetkellä pankin rahoittamisen kriteerit ovat korkealla, päätöksentekoon tarvitaan syvällistä tietoa maatilan menneisyydestä, nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tässä kaikessa auttaa avoimuus, keskustelu ja ehdottomasti tarkka suunnitelmallisuus. Niin haasteista kuin mahdollisuuksistakin täytyy pystyä keskustelemaan.

Tilanteissa, joissa suunnitelmat ovat selkeitä ja perusteltuja, ollaan valmiita panostamaan laskelmien tekemiseen, pankilla on vahva perusta lähteä tekemään rahoittamisen päätöksiä. Myös seuranta ja jatkuva yhteydenpito on tärkeässä roolissa, koska on sitouduttu hyvin pitkiin investointeihin puolin ja toisin.

-Itse mielelläni keskustelen asiakkaiden kanssa jo siinä vaiheessa, kun ajatus on idullaan. Tärkeässä roolissa on maatalouden harjoittajan oma suunnitelmallisuus ja asiantuntija-apu suunnitelmia tehdessä. Pankin on hyvä olla matkassa viimeistään siinä vaiheessa, kun ollaan valitsemassa tulevaisuuden suuntaa ja suunnitelmat ovat harkittuja ja perusteltuja. Mitään konkreettista ei kannata tehdä, ennen kuin pankin näkökulma rahoittamiseen on selvä, asiakkuuspäällikkö Eeva Mustajärvi Tornion Osuuspankista kiteyttää.

Investointiprojekti on pitkä, useamman vuoden projekti. Investoinnissa on pankin ja asiakkaan lisäksi useita viranomaisia, joiden päätösprosessit vaikuttavat hankkeen etenemiseen ja toteuttamisen aikatauluun. Usein ennen tai jälkeen investoinnin, muutoksessa on myös tilan omistajuus, joten asiat eivät tapahdu hetkessä.

-Isojen investointien jälkeen olemme tiiviisti yhteydessä asiakkaaseen. Olemme myös pankissa kiinnostuneita tuotannon kehityksestä – ja siitä kuinka monta lehmää on lypsyssä! On erityisen tärkeää, että tavoiteltuun tuotantoon päästään suunnitelman mukaisesti.

OP sosiaalisessa mediassa