Yhteisöllistä asumista palvelukeskuksessa

Yksityisessä palvelukeskuksessa asutaan omissa asunnoissa, mutta kokoonnutaan ruokailemaan saman pöydän ääreen. Yhteistä tekemistä löytyy jokaiseen makuun.

83-vuotias Vieno Pulkkinen on asunut Käpylän Palvelukeskuksessa Kouvolassa lähes yhdeksän vuotta ja on yksi talon pitkäaikaisimmista asukkaista. Hän muutti tilavaan kaksioon yhdessä puolisonsa kanssa tämän sairastuttua niin, että asuminen kotitalossa kävi mahdottomaksi. - Mies ehti asua täällä vain reilun vuoden, mutta siinä ajassa minä ehdin laittaa kodin mieleiseksi ja kotiutua tänne. Se helpotti varmasti sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen leskenä, muistelee Vieno alkuaikoja Käpylässä. - Parasta täällä on se, ettei tarvitse laittaa itse ruokaa ja näkee muita ihmisiä, kiteyttää Vieno asumistaan palvelukeskuksessa, jossa jokaisella on oma asunto, mutta lounaalle kokoonnutaan ruokasaliin. Tarjolla on palvelukeskuksen omassa keittiössä valmistettua kotiruokaa ja halutessaan myös aamu- ja iltapalan saa valmiina. Oman valinnan mukaan palvelupakettiin voi kuulua myös siivous ja pyykkihuolto.

Monipuolista toimintaa

Vieno osallistuu aktiivisesti asukkaille järjestettävään toimintaan, vaikka sanookin kolmisen vuotta sitten sairastetun sydäninfarktin hidastaneen menoa. Toimintaa onkin laidasta laitaan, mm. musiikkia, kerhoja, tuolijumppaa, lauluhetkiä ja lautapelejä. Oman rikkautensa arkeen tuo kiinteistön toisessa päässä sijaitseva päiväkoti, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. - Käymme säännöllisesti laulamassa lasten kanssa ja viime vuonna järjestimme yhdessä leipomispäivänkin. On mukavaa, että täällä tapaa muitakin kuin senioreita, kertoo Vieno hymyillen.

Viime kesänä tehty asukasretki katujunalla Kuusankosken Taideruukkiin oli niin suosittu, että juna oli aivan täynnä. - Aiempina vuosina retkiä oli enemmänkin, mutta nykyisin niille ei tunnu olevan aina tarpeeksi lähtijöitä, harmittelee Vieno.

Toiminnanjohtaja Päivi Parikka vahvistaa Vienon mietteet. - Tänne tullaan nykyisin reilusti yli 80-vuotiaana, mikä on korkeampi ikä kuin aiemmin. Se tarkoittaa tietysti myös sitä, että yhä useammalla toimintakyky on jo heikentynyt, kun muuttaa tänne.

Sekä Vieno että Päivi toivoisivat asukkaiden hakeutuvan palvelukeskukseen hieman aiemmin. - Ehtisi nauttia järjestetystä toiminnasta kauemmin ja kotiutua kunnolla uuteen paikkaan, sanoo Vieno. - Kuntouttavalla toiminnalla ja monipuolisella ravinnolla olisi suuremmat vaikutukset toimintakyvyn säilymiseen, jos tänne tultaisiin parempikuntoisena, jatkaa Päivi.

Apua tuki- ja talousasioihin

Tänä vuonna 20 vuotta toimineessa Käpylän Palvelukeskuksessa on vielä yksi alkuperäinen asukas. Keskimäärin talossa asutaan noin viisi vuotta ja se on vain harvalle viimeinen koti. - Useimmiten meiltä muutetaan tehostetun palveluasumisen piiriin, sillä tavallisessa palveluasumisessa meillä ei ole tarjolla yöhoitoa, kertoo Päivi.

Palvelukeskukseen muutetaan monista syistä: yleensä joko terveydentila tai asumisolot ovat sellaiset, että kotona ei enää pärjää. Asukkaiden palveluntarve arvioidaan taloon saavuttaessa sekä sen jälkeen säännöllisesti. - Toivomme, että palvelutaso valitaan tarpeen eikä hinnoittelun perusteella, sanoo toiminnanjohtaja ja kertoo hintatason olevan kohtuullinen, vaikka kyseessä onkin yksityinen palvelukeskus. - Toimintaa pyörittää yleishyödyllinen yhdistys, jonka tavoitteena ei ole tehdä voittoa. Lisäksi asukkaat voivat saada esimerkiksi Kelan asumis- ja hoitotukea ja hoidon tarpeen lisääntyessä on mahdollista hakea kaupungin myöntämää palveluseteliä.

Toisinaan asukkaiden talous saattaa kuitenkin olla tiukilla. - Pyrimme siihen, että eläke riittäisi kattamaan kulut ja autamme asukkaita hakemaan mahdollisia tukia. Sairastelu lisää tietysti lääkekuluja ja palveluntarpeen lisääntyminen saattaa nostaa kuluja äkillisesti. Silloin tukipäätöksiä ei välttämättä ehditä saada riittävän nopeasti ja on välttämätöntä käyttää myös säästöjä, pohtii Päivi Parikka.

Uudet asukkaat tervetulleita

Vaikka palvelukeskuksen kaikki asunnot ovat täynnä, tulee taloon myös säännöllisesti uusia asukkaita. Jonotusaika on yleensä useampia kuukausia, mutta harvoin yli vuotta, kertoo Päivi. Henkilökunta opastaa uusia asukkaita talon tavoille, mutta myös asukkaat ottavat tulokkaat lämpimästi vastaan. - Etenkin, kun omalle käytävälle tulee uusi asukas, lähdetään tietysti rohkeasti tutustumaan ja otetaan toimintaan mukaan, jos kiinnostusta on, vakuuttaa Vieno.

Teksti: Satu Temonen

Kuva: Johannes Wiehn

OP sosiaalisessa mediassa