Vesi vanhin voitehista

Tammikuun sähkölasku oli pienempi kuin joulukuun, eikä sitä ole ennen tapahtunut. Vaikka jouluna meillä oli lunta, on hanki hävinnyt kertaalleen tammikuussa ja tätä kirjoittaessa pihamaa on taas paljaana.

Asutamme omakotitaloa kuudetta vuotta Petäjävedellä, eikä tällaista talvea ole ennen nähty. Lumitöistä en piittaa, mutta ei kyllä pääse lasten kanssa myöskään hiihtämään tai luistelemaan. Helmikuista maisemaa katsellessa tuntuu erikoiselta.

Erikoinen oli myös viime vuoden loppu, kun Petäjäveden kunnassa kärsittiin vesiongelmista. Kuntalaisia pyydettiin säästämään vettä ja hetken aikaa voimassa oli myös vedenkeittokehotus. Vaikka tilanne silloin tuntui ärsyttävältä - ja varsinkin nyt kun luemme päivittäin siitä, kuinka koronavirus uhkaa levitä pandemiaksi - en osaa Petäjäveden vesiongelmaa ajatella vielä kriisinä. Tokihan se pieni kriisi on, kun suihkuttelun kestoa ei saa itse valita…

Lievästi skeptisenä luonteena – enkä yleisestikään ole mikään early adopter – täytyy myöntää, etten ole ollut kovin innostunut vastuullisuusteemalla sijoittamisesta. Vaikea sanoa onko kohdallani kyse ollut puhtaasti muutosvastarinnasta vai siitä, etten ole luottanut yksilön valintojen vaikutukseen isossa kuvassa. Vaikken olekaan aina ollut vakuuttunut yksilön vaikutusmahdollisuuksista, äänestänyt olen silti aina. Näin jälkeenpäin ajatellen esimerkiksi presidentinvaaleissa ääneni on jääräpäisesti jakautunut varsin pienelle ehdokasjoukolle.

Halusin tai en, niin maailma ja ilmasto muuttuu ja kaikki muutos on tänään nopeampaa kuin eilen. Petäjäveden esimerkki kuitenkin näyttää, että yksilön teoilla on merkitystä.

Petäjävedellä yksilöiden valinnat vedenkäyttönsä rajoittamisessa olivat osaltaan ratkaisemassa ongelmaa ja ne riittivät siihen, että hankalasta vesitilanteesta selvittiin. Varsinainen ongelma ei tullut Petäjävedellä yllätyksenä, vaan siihen olisi voitu varautua jo aiemmin hoitamalla vedenottamoasiat kuntoon ennen kuin tilanne oli päällä.

Ilmastonmuutoksesta tiedämme, että nyt on vielä aikaa toimia ja vaikuttaa. Vesiteeman mukaisesti oma muutokseni voisi olla vaihtaa kuukausittainen indeksirahastosäästö OP Puhdas Vesi -rahastoon, joka ”sijoittaa vesitoimialalla kestävän kehityksen mukaisesti toimivien, lähinnä vesihuoltoinfrastruktuurin toimittamiseen ja vesiteknologioiden kehittämiseen keskittyvien yritysten osakkeisiin”.

Jos päädyn sijoittamaan vastuullisuusteema edellä, myönnän etten tee sitä pelkästään maailmaa hyväilläkseni, vaan koska saatan lopultakin hyväksyä vastuullisen sijoittamisen tuottopotentiaalin. Uskoani vahvistaa se, että maailman suurin sijoittaja, tuhannen miljardin dollarin arvoinen Norjan öljyrahasto panostaa sijoitusstrategiassaan erittäin voimakkaasti kestävään kehitykseen, joten vaikea tässä on eri mieltä olla. Vaikka luonnon päällehän se ottaa.

Kirjoittaja: Marko Kallioinen, varainhoitaja, OP Keski-Suomi

Lue lisää: OP-Puhdas Vesi

Lue lisää : Vastuullinen sijoittaminen

OP Keski-Suomen asiantuntijoiden muut kirjoitukset op.mediassa

OP Keski-Suomi op.fi-etusivulle

Marko Kallioinen

Marko Kallioinen

OP sosiaalisessa mediassa