Tämän vuoden me muistamme

Koronavirus on vaikuttanut merkittävästi meidän kaikkien elämään. Tällä hetkellä kaikki voimavarat ja resurssit tulee kohdentaa sekä taudin vaikutusten minimointiin että ihmisten ja yritysten selviämiseen kriisiajan yli.

Talouteen tehdyt aloitteet ovat mielestäni hyviä ensimmäisen vaiheen ratkaisuja, mutta ne tulee saada nyt toimeksi, sillä lisätoimenpiteiltäkään ei voida välttyä. Esimerkiksi joukkolainojen ostaminen markkinoilta mahdollistaa ja turvaa rahoitusta lähinnä suuremmille yrityksille. Pk-yritysten kassavirtaa voidaan alkuvaiheessa helpottaa pankkien aktiivisesti tarjoamilla lyhennysvapailla sekä muilla maksujärjestelyillä. Pankkivalvojat ovat tehneet jo joitain kevennyksiä kiristyneisiin vakavaraisuusvaateisiin. Nämäkin toimet ovat hyviä avauksia, mutta lisätoimenpiteitä tarvitaan, jotta erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä kyetään turvaamaan. Finanssikriisin seurauksena pankkisääntely lähti täysin ylikorostuneelle kasvukäyrälle. Uudelleentarkastelu on nyt välttämätöntä, koska sääntely ei edistä elinkelpoistenkaan yritysten rahoittamista.

Finnveran takauskyvyn kasvattaminen osana yritysten kriisinhallintapakettia on hyvä ensivaiheen malli. Takauksen avulla pankki kykenee hallinnoimaan riskipainotettujen sitoumustensa määrää ja vakavaraisuutensa riittävyyttä, koska vain osa myönnetystä velasta on pankin riskiosuutta. Käyttöpääomarahoituksien myöntäminen kuitenkin edellyttää toimivia rahoituksen tukkumarkkinoita, joiden avulla pankit varmistavat oman likviditeettinsä. Tällä hetkellä ne eivät toimi normaalisti ja EKP:n julistamat toimet eivät ole käytännössä tuoneet helpotusta koko euroalueelle.

Rahoittajien tahtotila on selvä. Elinkelpoiset yritykset halutaan saatella koronaepidemiasta aiheutuvien ongelmien yli niin hyvin kuin mahdollista. Vastuullisesti toimivan rahoittajan tulee yhdessä yrityksen omistajan kanssa arvioida yrityksen kyky selviytyä otettavasta lisävelasta. Aluksi on a) arvioitava yrityksen toimintaa ja sen maksukykyä jo kriisiä edeltäneeltä ajalta. Tämän jälkeen on b) määritettävä kriisin vaikutukset ja tarvittavat toimenpiteet. Kolmanneksi on c) kyettävä arvioimaan sitä, millaiseksi yrityksen kassavirta ja maksukyky voisi muodostua kriisiajan jälkeen. Yrityksen kantokyvyn on kestettävä mahdollinen lisävelkaantuminen. Yhteistyöllä ja taloudellisten voimavarojen oikealla kohdentamisella selviämme.

Kriisit tuovat tullessaan äärimmäistä epävarmuutta ja tuskaa, mutta toisaalta niiden keskellä toivottavasti syntyy myös sellaista vastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä, jonka hyvinä aikoina helposti unohdamme.

Yhdessä hyvä tulee.

Kirjoittaja: Pasi Sorri, toimitusjohtaja, OP Keski-Suomi

OP Keski-Suomen asiantuntijoiden muut kirjoitukset op.mediassa

OP Keski-Suomi op.fi-etusivulle

Pasi Sorri

OP sosiaalisessa mediassa