Sukellus suhteeseen

Avoliitto on helppo ”solmia”. Muutetaan saman katon alle, syödään samasta jääkaapista ja eletään yhteistä arkea. Puolisot eivät itse välttämättä edes tiedosta, milloin heidän avoliittonsa on tarkalleen ottaen alkanut. Avoliitto ei edellytä minkäänlaista rekisteröintiä. Avoliiton ”solmimisen” helppous voikin olla yksi syy siihen, että avoliiton aikana monet puolisot eivät juuri mieti lakiasioitaan.

Avoliitossa eläville ei synny oikeutta toisen omaisuuteen. Puolisoiden on tärkeää huolehtia, että maksaja kirjataan omistajaksi. Jos ei voida toisin osoittaa, olettama on, että puolisot omistavat irtaimen omaisuuden puoliksi. Tästä syystä ainakin isommista hankinnoista kannattaa laatia omaisuusluettelo, josta ilmenee kuka hankinnat on tehnyt – ja maksanut. Avoliiton päättyessä puolisoiden omaisuutta ja velkoja ei tasata.

Kimurantteja tilanteita voi syntyä esimerkiksi silloin, jos yhteisenä kotina käytettyä, vain toisen puolison omistamaa asuntoa halutaan yhdessä remontoida. Viimeistään tässä vaihteessa puolisoiden olisikin syytä harkita, pitäisikö remonttiin laitetuista rahoista laatia asiakirjat vai kannattaisiko toisen puolison peräti ostaa osuus kodista.

Kimurantti tilanne on myös silloin, kun toinen kuolee. Avoleski ei lain mukaan peri eikä saa jäädä asumaan kuolleen puolison omistamaan perheen kotiin. Yllättäen voidaan olla tilanteessa, missä kaukaiset sukulaiset tai peräti valtio ovat myymässä omaisuutta ja avoleski jää tyhjän päälle. Ainoastaan avolesken hyväksi tehty testamentti voi turvata avolesken asemaa. Silloinkin avopuoliso maksaa yleensä kalliimmat perintöverot, jos yhteistä lasta ei ole. Testamentilla saamastaan pelkästä asumisoikeudesta avoleskikään ei joudu maksamaan veroja.

Vuonna 2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Tämän lain soveltuminen edellyttää, että parisuhteen osapuolet ovat asuneet yhdessä viisi vuotta tai heillä on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lain mukaan puoliso voi saada hyvitystä, mikäli hän on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että omaisuuden omistaja voisi saada perusteetonta etua. Mikäli puolisot eivät pääse sopuun yhteisen omaisuuden jakamisesta, voivat he hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa erottelemaan omaisuuden.

Avopuolisot ovat aviopuolisoita juridisesti heikommassa asemassa. Jotta avoliitto ei päättyisi sukellukseen, kannattaa puolisoiden keskustella asioista ajoissa ja laatia tarvittavat asiakirjat. Kun asiakirjat ovat kunnossa, on turvallisempi asua saman katon alla, syödä samasta jääkaapista ja elää yhteistä arkea.

Kirjoittaja: Pia Friman, lakimies, VT, OP Keski-Suomi

OP Ryhmän Private Banking -palvelut

OP Private Keski-Suomi asiantuntijat

OP Keski-Suomen asiantuntijoiden muut kirjoitukset op.mediassa

OP Keski-Suomi op.fi-sivuille

Pia Friman

OP sosiaalisessa mediassa