Luottoa ottaneiden osuus on tutkimuksen mukaan ollut hieman laskeva vuodesta 2015 lukien. Luotonottoa lähitulevaisuudessa suunnittelevien osuus on painunut vuoden 2011 tasolle, noin 7 prosenttiin. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysytellyt noin kolmanneksen tasolla vuodesta 2006 lähtien. Noin 8 prosentilla lainanhoitokulut nousevat huolestuttavan korkealle poikkeuksellisen matalasta korkotasosta huolimatta, jopa yli 40 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista.

Tutkimuksessa todettiin, että noin kolmen vuoden päähän oman taloutensa tilannetta arvioi ja suunnittelee ainoastaan 7 prosenttia suomalaisista. Suurin osa ihmisistä ei juurikaan arvioi talouttaan muutamaa kuukautta pidemmälle. Kuitenkin suomalaiset kokevat saman tutkimuksen mukaan aikaisempaa enemmän omaa taloudellista tilannetta uhkaavia riskitekijöitä kuten työttömyyttä, työkyvyttömyyttä tai jotain muuta talouden tulojen tai omaisuusarvojen laskua. Erityisesti asuntolainoihin liittyviä riskejä koetaan selvästi aikaisempaa enemmän. Moni on tuudittautunut matalan korkotason säilymiseen, vaikka asuntolainojen keskimääräinen laina-aika on kasvanut jo 20 vuoteen ja tänä aikana korkoympäristössä voi tapahtua selkeitä muutoksia. Yleisin suojautumiskeino tutkimuksen mukaan on joko tili- tai rahastosäästäminen taloudellisen puskurin aikaansaamiseksi. Yllättävän korkealle vaihtoehtojen joukossa nousee myös asunnon tai muun omaisuuden realisointi. Sen sijaan huolestuttavan vähäiseksi jää oman talouden kokonaissuunnittelu, jonka avulla nämä omaisuuden pakkorealisoinnit saatettaisiin juuri välttää. Emmekö oikeasti ole kiinnostuneita tai tietoisia omasta taloudestamme vai puuttuuko meiltä osaamista?

Pankkien tulee suuntautua yhä enemmän tällaiseen aktiiviseen neuvontaan, jossa asiakkaiden tietoisuutta muun muassa oman taloutensa tilanteesta parannetaan. Tehdyn tutkimuksen mukaan verkko- ja mobiilipalveluita päivittäispalveluissa käyttävien osuus on jo noin 88 prosenttia. Näiden palveluiden käyttö kasvaa voimakkaasti myös yli 65-vuotiaiden joukossa. Vuonna 1992 vastaava osuus oli vain 2 prosenttia. Maksupalvelua käyttää noin 2 prosenttia ja fyysisiä kassapalveluita vieläkin harvemmat. On siis itsestäänselvää, että pankkien tulee muotoilla toimintaansa vastaamaan paremmin asiakaskäyttäytymistä sekä muuttuvia palveluvaateita.

Lue lisää oman taloudensuunnittelusta ja OP:n vaihtoehdoista

OP Keski-Suomen op.fi -etusivulle

OP Keski-Suomen asiantuntijoiden muut kirjoitukset OP Mediassa