Asummeko väärässä paikassa?
Suomalaiset talousviisaat ovat viime vuosina useampaankin kertaan todenneet, että miljoona suomalaista asuntoa sijaitsee väärässä paikassa.
Taustalla on ajatus siitä, että nämä asunnot ovat asuntomarkkinoilla huonossa asemassa, koska asunnoille ei sijaintinsa vuoksi löydy kaupallista kysyntää ja asuntojen arvot ovat pudonneet rajusti. Asuntomarkkina itsessään ei tee kodista arvotonta, sillä asumisella on aina oma tärkeä arvonsa ja sen merkitys ei ole markkinasidonnainen. Ja kuten sanotaan, jokaiselle asunnolle löytyy aina lopulta ostaja, ennemmin tai myöhemmin. On tietysti selvää, että paikkakunnan vaihtaminen esimerkiksi työpaikan takia on syntyneessä tilanteessa hankalampaa.
Asuntokauppaa ohjaavia tekijöitä on nykyisin paljon enemmän kuin ennen ja nämä tekijät ovat usein kaikessa tuoreudessaan vaikeasti tulkittavia. Asuminen vaikuttavana megatrendinä muovaa ajatteluamme, arvostuksiamme ja tarpeitamme todella merkittävällä tavalla. Kun vielä täydennämme asiaa taloudellisilla reunaehdoilla, on tämänhetkinen Jyväskylänkin asuntokaupan volyymi ja sisältö aivan uudessa tilanteessa.
Onko Jyväskylällä aihetta huoleen? Kohdistuuko asuntokaupan kysyntä tällä hetkellä vain uusiin ja uudenveroisiin asuntoihin? Asuntokaupan polarisoituminen liittyy nyt myös kasvukeskuksiin. Uudemmat asunnot puhuttelevat ostajia, vanhemmat asunnot ja asuinalueet herättävät kysymyksiä. Jyväskylä on rakentunut aikanaan pitkälti aluerakentamisen ehdoilla 1970-luvun kaupunginosien kautta ja näiden asuinalueiden merkitys on monessakin mielessä suuri sekä taloudellisesti että koko kaupunkimme viihtyisyyden ja vetovoiman kannalta. Taloyhtiöiden olisi tunnistettava uusia keinoja edistää oman yhtiönsä vetovoimaisuutta ja Jyväskylän kaupungilla voisi olla aktiivinen sparraajan rooli näiden vanhempien asuinalueiden kehittäjänä.
Sen lisäksi, että taloyhtiöt tekevät vastuullisesti peruskorjauksia yhtiöissään, ja jotta talot erottuvat omalla asuinalueella edukseen, olisi tärkeää panostaa yleiseen viihtyvyyteen huomattavasti nykyistä enemmän. Esimerkiksi taloyhtiöiden pihat, porraskäytävät ja yhteiset tilat sekä personoitu valaistus voivat olla yksittäisen taloyhtiön vetovoimatekijöitä, joilla erottua ja vahvistaa oman taloyhtiön osakkeiden arvoja ja edistää niiden kauppaa.
On tärkeää tunnistaa kehityskohteet vanhojen asuinalueiden osalta uusien asuinalueiden kehittämisen rinnalla. Vanhemmat asuinalueemme tarjoavat useita hienoja asumisen ominaisuuksia, kuten isoja vehreitä tontteja, tilavia edullisempia asuntoja ja monipuolisia liikuntapalveluita. Kehittäessämme näitä kaupunkimme vanhempia asuinalueita, luomme samalla kestävämpää kehitystä koko kaupungin kannalta. Sen jälkeen Jyväskylä on entistä parempi paikka asua ja elää.
Kaiken asumiseen liittyvän löydät OP Kodista. Tutustu lisää täältä OP-koti
OP Keski-Suomen asiantuntijoiden muut kirjoitukset OP Mediassa.
Janne Särkkä on paljasjalkainen jyväskyläläinen, OP Koti Keski-Suomen toimitusjohtaja ja asumisen ilmiöiden ihmettelijä ja uusien palvelutuotteiden rohkea toteuttaja. Entisen jalkapallomaalivahdin nykyisiä intohimoja ovat mm. padel ja saksofonin soittaminen.