Ketterä Imatra

Imatralla on viime vuosina saatu aikaan poikkeuksellista pöhinää. Se on syntynyt yhteistyöstä.

Se tiedetään, että Imatralla ollaan kovia puhumaan. Mutta ollaan siellä kovia myös tekemään.

– Ajattelemme isosti. Niin saa aikaan myös isoja tuloksia, sanoo OP Etelä-Karjalan toimitusjohtaja Petri Krohns.

Imatran eri toimijoiden yhteistyö on tuottanut viime vuosina tulosta. Vajaan 27 000 asukkaan kaupunkiin on saatu ihailtavalla sykkeellä uutta tekemistä ja tapahtumaa. Kaupungin vireyden eteen halutaan tehdä kaikki mahdollinen jatkossakin, sillä haasteet ovat samat kuin muillakin maakuntakaupungeilla. Kaupanteko siirtyy verkkoon, väki valuu suuriin kaupunkeihin ja uudet työpaikat ovat kiven alla. Imatralaisilla on kuitenkin uskoa tulevaisuuteen.

– Jos heittää hanskat tiskiin, ne saavat pysyäkin siellä, sanoo Imatran kaupunkikeskusta Imitsin toiminnanjohtaja Liisa Marsio.

Uutta voimaa muilta mailta

Imatralla on haettu tekemiseen uutta vauhtia niistä samoista lähtökohdista, joiden varaan kaupunki on alun perin rakentunut. Yksi isoimmista mahdollisuuksista on Venäjä. Rajalle on reilu viisi kilometriä.

– Osaamme Venäjä-asiat paremmin kuin missään Suomessa, sanoo kaupungin omistaman Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja Lassi Nurmi.

Viime kuukausina Imatran kaupunki on käynnistänyt startup-kylähankkeen, jossa venäläisiä aloittelevia, potentiaalisia yrityksiä tuodaan rajan toiselle puolen. Mukaan on saatu jo neljä yritystä, joille OP Etelä-Karjala tarjoaa pankkipalveluita.

– Tavoitteena on saada myöhemmin tänne myös esimerkiksi kiinalaisia ja israelilaisia yrityksiä. Meitä kiinnostavat kaikki alueet, joilla innovoidaan uutta, Nurmi sanoo.

Imatra on aikoinaan rakentunut paitsi rajan, myös erityisesti puu- ja metsäteollisuuden varaan. Sen edellytykset halutaan taata pitkälle tulevaisuuteen rakentamalla Kuutostien viereen Suomen ensimmäinen hiilineutraali yrityspuisto. Kaupunki vie kaavaa ja hanketta eteenpäin yhteistyössä Lappeenrannan yliopiston kanssa, joka miettii uusia energiaratkaisuja.

Torilla tavattiin

Imatran menestykselle keskeistä on aina ollut myös luonto ja matkailu. Sen kuuluisa valtionhotelli, koski ja Vuoksi ovat olleet Suomen ensimmäisiä matkailukohteita, jotka houkuttelivat aikanaan jopa Venäjän tsaaria.

Matkailijoita tarvitaan edelleen, niin Suomesta kuin ulkomailta. Vetovoimaa auttavat esimerkiksi monipuoliset tapahtumat.

Kaupunki on yhtä ketterä kuin sen jääkiekkojoukkue, joka voitti keväällä Mestiksen mestaruuden.

– Torilla tavattiin, kun kaupunki reagoi Imatran Ketterän mestaruuteen nopeasti, Marsio kehuu.

Tänä kesänä Imatralla järjestettiin taas äijänkärräyksen MM-kilpailut, joissa naiset kärräsivät miehiä maitokärryillä.

Imatralla vierailee paljon myös ulkomaisia urheilijoita erityisesti Ukonniemen liikunta- ja ulkoilualueella. Kaupunki on satsannut Ukonniemeen koko 2010-luvun. Nykyään alueella on muun muassa KHL-joukkueidenkin käyttämä jäähalli, pesäpallo- ja ampuma-hiihtostadion, Suomen isoin rullahiihtorata, ensilumenlatu, uusittu urheilukenttä ja sisäliikuntahalli Ukonniemi Areena.

Ukonniemi on hyvä esimerkki imatralaisten yhteishengestä. Alueen eteen ovat antaneet oman osansa niin kaupunki, yritykset kuin urheiluseurat.

Osuuspankin ydintehtävä

OP Etelä-Karjalalle on ollut tärkeää olla yksi monista Imatran aktiivisista toimijoista. Se esimerkiksi on äijänkärräyksen MM-kilpailujen pääyhteistyökumppani.

Alueellisena yrityksenä OP Etelä-Karjala pitää Imatran ja koko Lappeenrannan seudun elinvoiman edistämistä ydintehtävänään.

– Olemme olleet mukana pitkään, mutta nyt teemme töitä Imatran eteen vielä määrätietoisemmin ja kohdennetummin yhdessä, Krohns kuvailee.

Samaa korostavat Marsio ja Nurmi.

– Tämä on pysyvä tapa toimia, että kokoamme porukan kasaan ja katsomme, mitä voisimme yhdessä Imatran eteen tehdä, Nurmi sanoo.

#ekyhdessä #uusinajattelijat #eteläkarjala

Teksti: Marika Lehto

Kuva: Jani Kautto

OP sosiaalisessa mediassa