Pääradan varressa sijaitseva Riihimäki kamppailee Helsingin vahvan imun vaikutuksia vastaan. Hämeenlinnassa puolestaan Helsingin lisäksi vetovoimainen Tampere houkuttelee varsinkin nuorta ikäpolvea puoleensa. Mitä pitäisi tehdä? Sitä pohtivat Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko sekä OP Etelä-Hämeen toimitusjohtaja Mika Helin.

-Jos emme löydä rohkeita ja oikeita ratkaisuja Riihimäen ja Hämeenlinnan houkuttelevuuden lisäämiseksi varsinkin nuorempien ikäryhmien joukossa, niin millä huolehdimme tämän seudun elinvoimasta tulevina vuosina, kysyy puolestaan Etelä-Hämeen Osuuspankin toimitusjohtaja Mika Helin.

Ratkaisun avaimet löytyvät miesten mukaan kolmesta suunnasta, jotka ovat toiminnallisuus, asumisen ratkaisut ja elinvoimapolitiikka. Maailma muuttuu nyt oikeasti ja se mikä tuotti toimivia ratkaisuja vielä kymmenen vuotta sitten, ei enää riitä. Riihimäki ja Hämeenlinna ovat pitkään voineet luottaa siihen, että hyvä sijainti Helsingin ja Tampereen välillä säteilee automaattisesti hyvinvointia myös kaupunkien välille, mutta nyt tilanne on muuttunut.

​

SIJAINTIMME ON HYVÄ, MUTTA HAASTAVA

​

Päärata on tärkeä ja hyvä yhteys - kasvukäytävä, niin kuin sitä kutsutaan, ja totta kai Hämeenlinnan ja Riihimäen näkökulmasta se on myös mahdollisuus. Mutta viekö juna vai tuoko se kaupunkilaisia, siitä on kysymys.

– Pelkkää nukkumalähiötä emme kaupungistamme halua, niiden aika on ohi, Sami Sulkko sanoo.

Mitä sitten muu kuin nukkumalähiö vaatii? Uusi polvi odottaa tapahtumia ja toimintaa. Suurelle osalle unelma ei ole enää omakotitalo isolla tontilla kaupungin laidalla vaan ehkä edelleen kuitenkin se omakotitalo, mutta tontin ei tarvitse olla iso, jos se sijaitsee kävelymatkan päässä palveluista. Eikä asunnon koko ole enää itseisarvo. Yhä useammalle sinkkutaloudelle tai lapsettomalle pariskunnalle koti on lähinnä makuuhuone. Se tarkoittaa, että olohuone pitää löytyä muualta ja mieluiten tietysti läheltä.

– Tässä suhteessa Riihimäellä on jo hyviä vahvuuksia. Siellä on kaupungin kokoon nähden poikkeuksellisen monipuolinen ja vilkas kulttuurielämä ja laajat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Oikein kaavoittamalla mahdollistetaan entistä useammalle näiden palvelujen helppo saavutettavuus. Jo nyt 94 % riihimäkeläisistä asuu kolmen kilometrin säteellä keskustasta.

Hämeenlinnalla on vahvaa tunnettuutta: Linna, Verkatehdas ja Aulanko esimerkkeinä. Ne itsestään eivät riitä vaan niiden tulee elää täysillä ja kehittyä toiminnallisemmiksi. Ihmiset haluavat elämyksiä ja kokemuksia – niin alueella asuvat kuin turistitkin. Mutta mikään ei kehity itsestään vaan kehitys vaatii määrätietoisia päätöksiä, tekemistä, kumppaneita ja resursseja, Kenakkala painottaa.

​

MISSÄ SINÄ HALUAISIT ASUA?

Hämeenlinnassa asemanseudun rakentaminen on hyvällä mallilla. Asemanrannasta on rakentumassa uusi kaupunkimainen alue, jossa yhdistyvät keskusta, Verkatehdas, ranta ja rautatieasema kävelyetäisyydellä.

Hämeenlinnan keskustan kehittäminen elää juuri nyt kriittisiä hetkiä, sillä toriparkkiin paljolti keskittynyt juupas-eipäs –keskustelu peittää alleen sen tosiasian, että investorit eivät lähde rahojaan sijoittamaan keskustan uusiin kiinteistöihin ennen kuin heillä on luotto siihen, että keskustan elinvoiman kehittämiseen on myös kaupunki sitoutunut, Kenakkala muistuttaa.

Asemanseudun kehittäminen on Riihimäellä juuri nyt tapetilla ja se tulee olemaan aivan avainasemassa uudenlaisen kaupunkimaisen elämän mahdollistajana, Sulkko tähdentää. Sinne on mahdollisuus rakentaa kokonaisuus, jossa yhdistyvät pienimuotoisuus, helppo tavoitettavuus ja yhteisöllisyys tavalla, jota pääkaupunkiseutu ei voi tarjota, Sami Sulkko uskoo.

Noin 12 000 ihmistä matkustaa Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin. Etätyö lisääntyy työelämässä koko ajan ja tämä on alueen kannalta mahdollisuus. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta myös seudun omasta elinvoimasta. Se on valtava kokonaisuus, johon liittyy niin koulutus aina korkea-asteelle asti kuin sen jälkeen mahdollisuus jäädä kaupunkiin asumaan ja töihin.

​

MAAILMAN PARAS PAIKKA

– Jos nuori lähtee opintojen jälkeen kaupungista, hänen takaisin saamisensa on vaikeaa, Helin painottaa. Kaiken perustana on tietysti työpaikka. Pysyminen täällä ratkeaa sen perusteella, mitä kiinnostavaa seudulla on tarjottavana. Kaupungin pitää olla elävä ja eloisa.

– Uusi työ syntyy paljolti alkavan yrittäjyyden kautta. Tehdään alueestamme houkutteleva ympäristö uuden yritystoiminnan rakentamiseen, haastaa Helin.

Riihimäellä uudenlaiseen koulutukseen panostamisen hyvänä esimerkkinä toimii robotiikka-koulutuskokonaisuus. Siitä on onnistuttu muutamassa vuodessa rakentamaan kaupungille erottuvaa mainetta, joka lähtee liikkeelle jo ihan perusopetuksesta ja ulottuu ammattikorkeakouluun asti. Kokonaisuus ei ole vielä läheskään valmis, mutta nyt Sulkon mukaan tuntuu, että kaikki tahot elinkeinoelämää myöten ovat nähneet tämän mahdollisuuden.

​

HAASTA TAI HÄVIÄ

Sekä Sulkko, Kenakkala että Helin peräänkuuluttavat päättäjiltä nyt rohkeutta. Nyt pitää tehdä asioita uudella tavalla uudelle polvelle, sillä heillä vanhat lainalaisuudet eivät ole enää voimassa. Aikaa ei ole enää hukattavaksi, kun haluamme kääntää viime vuosien negatiivisen kehityksen positiiviseen suuntaan, miehet vakuuttavat.

– Sellainen illuusio, että ”pidetään tämä nykyinen hyvä”, on itsepetosta, sanoo Mika Helin. Nyt on paljon hyviä asioita jo liikkeellä. Niitä on nyt tuettava kaikin keinoin.

​

Teksti: Timo Pietilä

Valokuvat: Vilja Tamminen

Yhteishaastattelu on julkaistu myös OP Etelä-Hämeen Opus-lehdessä maaliskuun 2019 alussa.