Työterveyshuolto on mukana työn arjessa

Pohjola Työterveydessä kiinteähintainen työterveyspalvelu takaa vaikuttavan ja yritysten budjeteissa ennakoitavan toiminnan. Työntekijöille mahdollistetaan lisää työkykyisiä päiviä tiimiyhteistyönä. Oulun Pohjola Sairaalan työterveys aloitti syyskuun alussa.

Pohjola Sairaalan Oulun yksikössä työterveyden tiimin muodostavat terveysmestari eli työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Tiimi työskentelee tiiviissä yhteistyössä yritysten, esimiesten ja työntekijöiden kanssa, jolloin voidaan tehokkaasti kartoittaa kussakin tapauksessa juuri oikea hoitopolku. Erikoislääkärien konsultointi vakuutuksen turvin nopeuttaa hoitoa.

”Yritysten kannalta tärkeää on ennakoitavuus. Kiinteähintaisen työterveyspalvelun ansiosta yritys tietää, mitä työterveyshuolto vuosittain maksaa, ja pystyy ennakoimaan sen budjetissa”, kertoo yksikönpäällikkö Soila Pajula-Mattila Oulun Pohjola Sairaalasta.

Yrityksen vuosikustannus perustuu vuosimaksuun per työntekijä, mikä kerrotaan yrityksen keskimääräisellä henkilömäärällä. Olennaista on ennaltaehkäisy niin, että työntekijöillä olisi mahdollisimman paljon työkykyisiä päiviä.

”Työkykyä tukevia toimenpiteitä suunnitellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkykyisten päivien maksimoimiseksi. Käytännössä se tarkoittaa aktiivista ja avointa yhteistyötä työterveyden, työnantajan ja työntekijän kesken. Me olemme siellä työn arjessa mukana”, Pajula-Mattila kuvaa.

Oikeat asiat oikeaan aikaan

Tärkeä työkalu Pohjola Työterveydessä on työntekijän vuosittainen omatuntokartoitus, jonka tavoitteena on edistää työn sujuvuutta ja tuottavuutta sekä vähentää henkilöstöriskejä. Se on henkilökohtainen kysely elämäntapojen, terveyden ja työhyvinvoinnin kartoittamiseksi.

”Tuemme työntekijöitä itsensä johtamiseen ja oivaltamiseen. Säännönmukaisessa kartoituksessa työntekijä pohtii kyselyn avulla, mikä on oma tilanne ja tarvitseeko hän tukea. Näin myös me pystymme paneutumaan tarvelähtöisesti henkilön kokonaistilanteeseen ja löytämään yhdessä keinoja hyvinvoinnin ylläpitämiseen tai parantamiseen”, kertoo työterveysmentor Johanna Haavisto Pohjola Työterveydestä Helsingistä.

Säännöllinen työkyvyn ja terveyden kartoitus, tuki ja tarpeenmukainen ohjaus mahdollistavat yksilöllisen yhteistyön työntekijän ja työterveyshuollon välillä. Tehokas ja nopea sairaanhoito vakuutuksella täydennettynä turvaa puolestaan nopean hoitoonpääsyn sairaus- ja tapaturmatilanteessa. Puhelin- tai chat-palvelu auttavat oikean hoitopolun löytämisessä jo alkuvaiheessa. Jos kyseessä on esimerkiksi normiflunssa, ei lääkärissä käynti ole välttämättä tarpeen. 1–3 päivän omailmoitteinen käytäntö ja hoidontarpeen arviointi puhelimitse mahdollistavat sen, että kunkin hoito voidaan räätälöidä todellisen tarpeen mukaan.

”Näin varmistamme heti alkuun, että teemme oikeita asioita oikeassa kohti hoitoa”, Haavisto tiivistää.

Ihminen kaiken keskiössä

Yritysten ja esimiesten näkökulmasta tärkeää on myös työkykyriskien hallinnan tuki. Tiivis työterveysyhteistyö esimiesten ja työterveystiimin kesken vahvistaa molemminpuolista sitoutumista. Kohdennettu panostus riskiryhmiin puolestaan edistää työn tuottavuutta.

Yrityksen liiketoimintaa tuetaan datan ja analysoinnin avulla. Kaiken keskiössä on kuitenkin ihminen. Nykyajan työelämässä oman hyvinvoinnin merkityksen oivaltaminen ja ajanhallinta ovat tärkeitä.

”Työelämän nopeiden muutosten tuomassa kuormituksessa ajanhallinnan merkitys korostuu. On tärkeää selvittää myös, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat hyvinvoinnin taustalla. Onko esimerkiksi työkyvyn heikkenemisen taustalla kiirettä tai omia toimintatapoja vai onko oman työkyvyn heikentyminen haastanut työntekoa. Työkuormituksen hallinnassa myös palautuminen on tärkeä tekijä. Onpa kyse mistä alasta vain, olisi olennaista, että jokainen löytäisi juuri itselle sopivat keinot palautua”, Haavisto painottaa.

Panostus palautumiseen

Työterveyshuollon arvostus on työpaikoilla vankkaa.

”Kyllä työntekijät arvostavat sitä, että työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon. Sen merkitys on tullut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana yhä tärkeämmäksi hoitoonpääsyn nopeuden ja helppouden ansiosta. Esimerkiksi kun meillä oli viime vuonna rekrytointi, kysyivät kaikki hakijat, miten Pohjola Sairaalassa on järjestetty työterveyshuolto”, Soila Pajula-Mattila havainnollistaa.

Hänkin painottaa työhyvinvoinnissa juuri palautumista.

”Olen sanonut yrittäjillekin, että jos te ette pidä vapaata ja lomaa, ette pian jaksa pitää yritystäkään. Kun on virtaa tehdä töitä, myös liiketoiminta vilkastuu. On tärkeää, etteivät päivät veny kohtuuttomiksi. Periaatteessahan me kaikki tiedämme tämän, ei tämä ole mitään rakettitiedettä.”

Hyvinvoinnin toteuttaminen käytännössä voi kuitenkin ontua yksilötasolla tai työyhteisössä useista eri syistä. Siksi yrityksen arjessa tiiviissä yhteistyössä mukana oleva työterveystiimi on arvokas. Johanna Haavisto on huomannut, että myös työstä innostuminen voi viedä joskus liiaksi mukanaan.

”Kun on hirveän innostunut työstään, se saattaa imaista mukaan liikaakin. Silloin on tärkeää kiinnittää huomiota työn ja vapaa-ajan rajaan ja palautumiseen. Olen kiinnittänyt itsekin hurjasti ajatusta ja paukkuja siihen, etten juokse väärien asioiden kanssa väärällä tavalla, vaan maltan pysähtyä. Se toimii”, Haavisto vinkkaa.

KUVA: Työkykyä tukevia toimenpiteitä suunnitellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkykyisten päivien maksimoimiseksi. Aktiivinen ja avoin yhteistyö työterveyden, työnantajan ja työntekijän välillä on tärkeää, tiivistää yksikönpäällikkö Soila Pajula-Mattila (kuvassa oik.) Oulun Pohjola Sairaalasta. Katja Ryynänen (keskellä) on vastaava työterveyslääkäri ja Kaisa Mursu terveysmestari, joka hoitaa työterveyshoitajan tehtäviä.

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti -asiakaslehden numerossa 3/2017.

OP Vakuutuksen asiakkaana saat Pohjola Terveyden työterveyspalveluista kaiken irti. Tutustu tapoihin, joilla Pohjola Terveys tukee sinun ja yrityksesi hyvinvointia.

OP sosiaalisessa mediassa